to say, speak, utter, pronounce
Preesens (minä)lausun
Imperfekti (minä)lausuin
Verbin lausua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lausun
sinä lausut
hän lausuu
me lausumme
te lausutte
he lausuvat
passiivi: lausutaan
Preesens (kielteinen)
minä en lausu
sinä et lausu
hän ei lausu
me emme lausu
te ette lausu
he eivät lausu
passiivi: ei lausuta
Imperfekti
minä lausuin
sinä lausuit
hän lausui
me lausuimme
te lausuitte
he lausuivat
passiivi: lausuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lausunut
sinä et lausunut
hän ei lausunut
me emme lausuneet
te ette lausuneet
he eivät lausuneet
passiivi: ei lausuttu
Perfekti
minä olen lausunut
sinä olet lausunut
hän on lausunut
me olemme lausuneet
te olette lausuneet
he ovat lausuneet
passiivi: on lausuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lausunut
sinä et ole lausunut
hän ei ole lausunut
me emme ole lausuneet
te ette ole lausuneet
he eivät ole lausuneet
passiivi: ei ole lausuttu
Pluskvamperfekti
minä olin lausunut
sinä olit lausunut
hän oli lausunut
me olimme lausuneet
te olitte lausuneet
he olivat lausuneet
passiivi: oli lausuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lausunut
sinä et ollut lausunut
hän ei ollut lausunut
me emme olleet lausuneet
te ette olleet lausuneet
he eivät olleet lausuneet
passiivi: ei ollut lausuttu
Konditionaali
Preesens
minä lausuisin
sinä lausuisit
hän lausuisi
me lausuisimme
te lausuisitte
he lausuisivat
passiivi: lausuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lausuisi
sinä et lausuisi
hän ei lausuisi
me emme lausuisi
te ette lausuisi
he eivät lausuisi
passiivi: ei lausuttaisi
Perfekti
minä olisin lausunut
sinä olisit lausunut
hän olisi lausunut
me olisimme lausuneet
te olisitte lausuneet
he olisivat lausuneet
passiivi: olisi lausuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lausunut
sinä et olisi lausunut
hän ei olisi lausunut
me emme olisi lausuneet
te ette olisi lausuneet
he eivät olisi lausuneet
passiivi: ei olisi lausuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä lausu
hän lausukoon
me lausukaamme
te lausukaa
he lausukoot
passiivi: lausuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lausu
hän älköön lausuko
me älkäämme lausuko
te älkää lausuko
he älkööt lausuko
passiivi: älköön lausuttako
Perfekti
hän olkoon lausunut
he olkoot lausuneet
passiivi: olkoon lausuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lausunut
he älkööt olko lausuneet
passiivi: älköön olko lausuttu
Potentiaali
Preesens
minä lausunen
sinä lausunet
hän lausunee
me lausunemme
te lausunette
he lausunevat
passiivi: lausuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lausune
sinä et lausune
hän ei lausune
me emme lausune
te ette lausune
he eivät lausune
passiivi: ei lausuttane
Perfekti
minä lienen lausunut
sinä lienet lausunut
hän lienee lausunut
me lienemme lausuneet
te lienette lausuneet
he lienevät lausuneet
passiivi: lienee lausuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lausunut
sinä et liene lausunut
hän ei liene lausunut
me emme liene lausuneet
te ette liene lausuneet
he eivät liene lausuneet
passiivi: ei liene lausuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lausua
Aktiivin partisiippi (preesens)
lausuva
Passiivin partisiippi (preesens)
lausuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lausunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lausuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.