to hover, levitate, float in the air
Preesens (minä)leijun
Imperfekti (minä)leijuin
Verbin leijua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä leijun
sinä leijut
hän leijuu
me leijumme
te leijutte
he leijuvat
passiivi: leijutaan
Preesens (kielteinen)
minä en leiju
sinä et leiju
hän ei leiju
me emme leiju
te ette leiju
he eivät leiju
passiivi: ei leijuta
Imperfekti
minä leijuin
sinä leijuit
hän leijui
me leijuimme
te leijuitte
he leijuivat
passiivi: leijuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en leijunut
sinä et leijunut
hän ei leijunut
me emme leijuneet
te ette leijuneet
he eivät leijuneet
passiivi: ei leijuttu
Perfekti
minä olen leijunut
sinä olet leijunut
hän on leijunut
me olemme leijuneet
te olette leijuneet
he ovat leijuneet
passiivi: on leijuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole leijunut
sinä et ole leijunut
hän ei ole leijunut
me emme ole leijuneet
te ette ole leijuneet
he eivät ole leijuneet
passiivi: ei ole leijuttu
Pluskvamperfekti
minä olin leijunut
sinä olit leijunut
hän oli leijunut
me olimme leijuneet
te olitte leijuneet
he olivat leijuneet
passiivi: oli leijuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut leijunut
sinä et ollut leijunut
hän ei ollut leijunut
me emme olleet leijuneet
te ette olleet leijuneet
he eivät olleet leijuneet
passiivi: ei ollut leijuttu
Konditionaali
Preesens
minä leijuisin
sinä leijuisit
hän leijuisi
me leijuisimme
te leijuisitte
he leijuisivat
passiivi: leijuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en leijuisi
sinä et leijuisi
hän ei leijuisi
me emme leijuisi
te ette leijuisi
he eivät leijuisi
passiivi: ei leijuttaisi
Perfekti
minä olisin leijunut
sinä olisit leijunut
hän olisi leijunut
me olisimme leijuneet
te olisitte leijuneet
he olisivat leijuneet
passiivi: olisi leijuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi leijunut
sinä et olisi leijunut
hän ei olisi leijunut
me emme olisi leijuneet
te ette olisi leijuneet
he eivät olisi leijuneet
passiivi: ei olisi leijuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä leiju
hän leijukoon
me leijukaamme
te leijukaa
he leijukoot
passiivi: leijuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä leiju
hän älköön leijuko
me älkäämme leijuko
te älkää leijuko
he älkööt leijuko
passiivi: älköön leijuttako
Perfekti
hän olkoon leijunut
he olkoot leijuneet
passiivi: olkoon leijuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko leijunut
he älkööt olko leijuneet
passiivi: älköön olko leijuttu
Potentiaali
Preesens
minä leijunen
sinä leijunet
hän leijunee
me leijunemme
te leijunette
he leijunevat
passiivi: leijuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en leijune
sinä et leijune
hän ei leijune
me emme leijune
te ette leijune
he eivät leijune
passiivi: ei leijuttane
Perfekti
minä lienen leijunut
sinä lienet leijunut
hän lienee leijunut
me lienemme leijuneet
te lienette leijuneet
he lienevät leijuneet
passiivi: lienee leijuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene leijunut
sinä et liene leijunut
hän ei liene leijunut
me emme liene leijuneet
te ette liene leijuneet
he eivät liene leijuneet
passiivi: ei liene leijuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
leijua
Aktiivin partisiippi (preesens)
leijuva
Passiivin partisiippi (preesens)
leijuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
leijunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
leijuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.