to stink, reek
Preesens (minä)lemuan
Imperfekti (minä)lemusin
Verbin lemuta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lemuan
sinä lemuat
hän lemuaa
me lemuamme
te lemuatte
he lemuavat
passiivi: lemutaan
Preesens (kielteinen)
minä en lemua
sinä et lemua
hän ei lemua
me emme lemua
te ette lemua
he eivät lemua
passiivi: ei lemuta
Imperfekti
minä lemusin
sinä lemusit
hän lemusi
me lemusimme
te lemusitte
he lemusivat
passiivi: lemuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lemunnut
sinä et lemunnut
hän ei lemunnut
me emme lemunneet
te ette lemunneet
he eivät lemunneet
passiivi: ei lemuttu
Perfekti
minä olen lemunnut
sinä olet lemunnut
hän on lemunnut
me olemme lemunneet
te olette lemunneet
he ovat lemunneet
passiivi: on lemuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lemunnut
sinä et ole lemunnut
hän ei ole lemunnut
me emme ole lemunneet
te ette ole lemunneet
he eivät ole lemunneet
passiivi: ei ole lemuttu
Pluskvamperfekti
minä olin lemunnut
sinä olit lemunnut
hän oli lemunnut
me olimme lemunneet
te olitte lemunneet
he olivat lemunneet
passiivi: oli lemuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lemunnut
sinä et ollut lemunnut
hän ei ollut lemunnut
me emme olleet lemunneet
te ette olleet lemunneet
he eivät olleet lemunneet
passiivi: ei ollut lemuttu
Konditionaali
Preesens
minä lemuaisin / lemuisin
sinä lemuaisit / lemuisit
hän lemuaisi / lemuisi
me lemuaisimme / lemuisimme
te lemuaisitte / lemuisitte
he lemuaisivat / lemuisivat
passiivi: lemuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lemuaisi / en lemuisi
sinä et lemuaisi / et lemuisi
hän ei lemuaisi / ei lemuisi
me emme lemuaisi / emme lemuisi
te ette lemuaisi / ette lemuisi
he eivät lemuaisi / eivät lemuisi
passiivi: ei lemuttaisi
Perfekti
minä olisin lemunnut
sinä olisit lemunnut
hän olisi lemunnut
me olisimme lemunneet
te olisitte lemunneet
he olisivat lemunneet
passiivi: olisi lemuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lemunnut
sinä et olisi lemunnut
hän ei olisi lemunnut
me emme olisi lemunneet
te ette olisi lemunneet
he eivät olisi lemunneet
passiivi: ei olisi lemuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä lemua
hän lemutkoon
me lemutkaamme
te lemutkaa
he lemutkoot
passiivi: lemuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lemua
hän älköön lemutko
me älkäämme lemutko
te älkää lemutko
he älkööt lemutko
passiivi: älköön lemuttako
Perfekti
hän olkoon lemunnut
he olkoot lemunneet
passiivi: olkoon lemuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lemunnut
he älkööt olko lemunneet
passiivi: älköön olko lemuttu
Potentiaali
Preesens
minä lemunnen
sinä lemunnet
hän lemunnee
me lemunnemme
te lemunnette
he lemunnevat
passiivi: lemuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lemunne
sinä et lemunne
hän ei lemunne
me emme lemunne
te ette lemunne
he eivät lemunne
passiivi: ei lemuttane
Perfekti
minä lienen lemunnut
sinä lienet lemunnut
hän lienee lemunnut
me lienemme lemunneet
te lienette lemunneet
he lienevät lemunneet
passiivi: lienee lemuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lemunnut
sinä et liene lemunnut
hän ei liene lemunnut
me emme liene lemunneet
te ette liene lemunneet
he eivät liene lemunneet
passiivi: ei liene lemuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lemuta
Aktiivin partisiippi (preesens)
lemuava
Passiivin partisiippi (preesens)
lemuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lemunnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lemuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.