to trickle
Preesens (minä)lirun
Imperfekti (minä)liruin
Verbin lirua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lirun
sinä lirut
hän liruu
me lirumme
te lirutte
he liruvat
passiivi: lirutaan
Preesens (kielteinen)
minä en liru
sinä et liru
hän ei liru
me emme liru
te ette liru
he eivät liru
passiivi: ei liruta
Imperfekti
minä liruin
sinä liruit
hän lirui
me liruimme
te liruitte
he liruivat
passiivi: liruttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lirunut
sinä et lirunut
hän ei lirunut
me emme liruneet
te ette liruneet
he eivät liruneet
passiivi: ei liruttu
Perfekti
minä olen lirunut
sinä olet lirunut
hän on lirunut
me olemme liruneet
te olette liruneet
he ovat liruneet
passiivi: on liruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lirunut
sinä et ole lirunut
hän ei ole lirunut
me emme ole liruneet
te ette ole liruneet
he eivät ole liruneet
passiivi: ei ole liruttu
Pluskvamperfekti
minä olin lirunut
sinä olit lirunut
hän oli lirunut
me olimme liruneet
te olitte liruneet
he olivat liruneet
passiivi: oli liruttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lirunut
sinä et ollut lirunut
hän ei ollut lirunut
me emme olleet liruneet
te ette olleet liruneet
he eivät olleet liruneet
passiivi: ei ollut liruttu
Konditionaali
Preesens
minä liruisin
sinä liruisit
hän liruisi
me liruisimme
te liruisitte
he liruisivat
passiivi: liruttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en liruisi
sinä et liruisi
hän ei liruisi
me emme liruisi
te ette liruisi
he eivät liruisi
passiivi: ei liruttaisi
Perfekti
minä olisin lirunut
sinä olisit lirunut
hän olisi lirunut
me olisimme liruneet
te olisitte liruneet
he olisivat liruneet
passiivi: olisi liruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lirunut
sinä et olisi lirunut
hän ei olisi lirunut
me emme olisi liruneet
te ette olisi liruneet
he eivät olisi liruneet
passiivi: ei olisi liruttu
Imperatiivi
Preesens
sinä liru
hän lirukoon
me lirukaamme
te lirukaa
he lirukoot
passiivi: liruttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä liru
hän älköön liruko
me älkäämme liruko
te älkää liruko
he älkööt liruko
passiivi: älköön liruttako
Perfekti
hän olkoon lirunut
he olkoot liruneet
passiivi: olkoon liruttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lirunut
he älkööt olko liruneet
passiivi: älköön olko liruttu
Potentiaali
Preesens
minä lirunen
sinä lirunet
hän lirunee
me lirunemme
te lirunette
he lirunevat
passiivi: liruttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lirune
sinä et lirune
hän ei lirune
me emme lirune
te ette lirune
he eivät lirune
passiivi: ei liruttane
Perfekti
minä lienen lirunut
sinä lienet lirunut
hän lienee lirunut
me lienemme liruneet
te lienette liruneet
he lienevät liruneet
passiivi: lienee liruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lirunut
sinä et liene lirunut
hän ei liene lirunut
me emme liene liruneet
te ette liene liruneet
he eivät liene liruneet
passiivi: ei liene liruttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lirua
Aktiivin partisiippi (preesens)
liruva
Passiivin partisiippi (preesens)
liruttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lirunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
liruttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.