to split (off), break (off), chip (off), cleave
Preesens (minä)lohkean
Imperfekti (minä)lohkesin
Verbin lohjeta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lohkean
sinä lohkeat
hän lohkeaa
me lohkeamme
te lohkeatte
he lohkeavat
passiivi: lohjetaan
Preesens (kielteinen)
minä en lohkea
sinä et lohkea
hän ei lohkea
me emme lohkea
te ette lohkea
he eivät lohkea
passiivi: ei lohjeta
Imperfekti
minä lohkesin
sinä lohkesit
hän lohkesi
me lohkesimme
te lohkesitte
he lohkesivat
passiivi: lohjettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lohjennut
sinä et lohjennut
hän ei lohjennut
me emme lohjenneet
te ette lohjenneet
he eivät lohjenneet
passiivi: ei lohjettu
Perfekti
minä olen lohjennut
sinä olet lohjennut
hän on lohjennut
me olemme lohjenneet
te olette lohjenneet
he ovat lohjenneet
passiivi: on lohjettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lohjennut
sinä et ole lohjennut
hän ei ole lohjennut
me emme ole lohjenneet
te ette ole lohjenneet
he eivät ole lohjenneet
passiivi: ei ole lohjettu
Pluskvamperfekti
minä olin lohjennut
sinä olit lohjennut
hän oli lohjennut
me olimme lohjenneet
te olitte lohjenneet
he olivat lohjenneet
passiivi: oli lohjettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lohjennut
sinä et ollut lohjennut
hän ei ollut lohjennut
me emme olleet lohjenneet
te ette olleet lohjenneet
he eivät olleet lohjenneet
passiivi: ei ollut lohjettu
Konditionaali
Preesens
minä lohkeaisin / lohkeisin
sinä lohkeaisit / lohkeisit
hän lohkeaisi / lohkeisi
me lohkeaisimme / lohkeisimme
te lohkeaisitte / lohkeisitte
he lohkeaisivat / lohkeisivat
passiivi: lohjettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lohkeaisi / en lohkeisi
sinä et lohkeaisi / et lohkeisi
hän ei lohkeaisi / ei lohkeisi
me emme lohkeaisi / emme lohkeisi
te ette lohkeaisi / ette lohkeisi
he eivät lohkeaisi / eivät lohkeisi
passiivi: ei lohjettaisi
Perfekti
minä olisin lohjennut
sinä olisit lohjennut
hän olisi lohjennut
me olisimme lohjenneet
te olisitte lohjenneet
he olisivat lohjenneet
passiivi: olisi lohjettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lohjennut
sinä et olisi lohjennut
hän ei olisi lohjennut
me emme olisi lohjenneet
te ette olisi lohjenneet
he eivät olisi lohjenneet
passiivi: ei olisi lohjettu
Imperatiivi
Preesens
sinä lohkea
hän lohjetkoon
me lohjetkaamme
te lohjetkaa
he lohjetkoot
passiivi: lohjettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lohkea
hän älköön lohjetko
me älkäämme lohjetko
te älkää lohjetko
he älkööt lohjetko
passiivi: älköön lohjettako
Perfekti
hän olkoon lohjennut
he olkoot lohjenneet
passiivi: olkoon lohjettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lohjennut
he älkööt olko lohjenneet
passiivi: älköön olko lohjettu
Potentiaali
Preesens
minä lohjennen
sinä lohjennet
hän lohjennee
me lohjennemme
te lohjennette
he lohjennevat
passiivi: lohjettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lohjenne
sinä et lohjenne
hän ei lohjenne
me emme lohjenne
te ette lohjenne
he eivät lohjenne
passiivi: ei lohjettane
Perfekti
minä lienen lohjennut
sinä lienet lohjennut
hän lienee lohjennut
me lienemme lohjenneet
te lienette lohjenneet
he lienevät lohjenneet
passiivi: lienee lohjettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lohjennut
sinä et liene lohjennut
hän ei liene lohjennut
me emme liene lohjenneet
te ette liene lohjenneet
he eivät liene lohjenneet
passiivi: ei liene lohjettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lohjeta
Aktiivin partisiippi (preesens)
lohkeava
Passiivin partisiippi (preesens)
lohjettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lohjennut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lohjettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.