to leap (around/about), to proceed with leaps, to move by leaping
Preesens (minä)loikin
Imperfekti (minä)loikin
Verbin loikkia koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä loikin
sinä loikit
hän loikkii
me loikimme
te loikitte
he loikkivat
passiivi: loikitaan
Preesens (kielteinen)
minä en loiki
sinä et loiki
hän ei loiki
me emme loiki
te ette loiki
he eivät loiki
passiivi: ei loikita
Imperfekti
minä loikin
sinä loikit
hän loikki
me loikimme
te loikitte
he loikkivat
passiivi: loikittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en loikkinut
sinä et loikkinut
hän ei loikkinut
me emme loikkineet
te ette loikkineet
he eivät loikkineet
passiivi: ei loikittu
Perfekti
minä olen loikkinut
sinä olet loikkinut
hän on loikkinut
me olemme loikkineet
te olette loikkineet
he ovat loikkineet
passiivi: on loikittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole loikkinut
sinä et ole loikkinut
hän ei ole loikkinut
me emme ole loikkineet
te ette ole loikkineet
he eivät ole loikkineet
passiivi: ei ole loikittu
Pluskvamperfekti
minä olin loikkinut
sinä olit loikkinut
hän oli loikkinut
me olimme loikkineet
te olitte loikkineet
he olivat loikkineet
passiivi: oli loikittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut loikkinut
sinä et ollut loikkinut
hän ei ollut loikkinut
me emme olleet loikkineet
te ette olleet loikkineet
he eivät olleet loikkineet
passiivi: ei ollut loikittu
Konditionaali
Preesens
minä loikkisin
sinä loikkisit
hän loikkisi
me loikkisimme
te loikkisitte
he loikkisivat
passiivi: loikittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en loikkisi
sinä et loikkisi
hän ei loikkisi
me emme loikkisi
te ette loikkisi
he eivät loikkisi
passiivi: ei loikittaisi
Perfekti
minä olisin loikkinut
sinä olisit loikkinut
hän olisi loikkinut
me olisimme loikkineet
te olisitte loikkineet
he olisivat loikkineet
passiivi: olisi loikittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi loikkinut
sinä et olisi loikkinut
hän ei olisi loikkinut
me emme olisi loikkineet
te ette olisi loikkineet
he eivät olisi loikkineet
passiivi: ei olisi loikittu
Imperatiivi
Preesens
sinä loiki
hän loikkikoon
me loikkikaamme
te loikkikaa
he loikkikoot
passiivi: loikittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä loiki
hän älköön loikkiko
me älkäämme loikkiko
te älkää loikkiko
he älkööt loikkiko
passiivi: älköön loikittako
Perfekti
hän olkoon loikkinut
he olkoot loikkineet
passiivi: olkoon loikittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko loikkinut
he älkööt olko loikkineet
passiivi: älköön olko loikittu
Potentiaali
Preesens
minä loikkinen
sinä loikkinet
hän loikkinee
me loikkinemme
te loikkinette
he loikkinevat
passiivi: loikittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en loikkine
sinä et loikkine
hän ei loikkine
me emme loikkine
te ette loikkine
he eivät loikkine
passiivi: ei loikittane
Perfekti
minä lienen loikkinut
sinä lienet loikkinut
hän lienee loikkinut
me lienemme loikkineet
te lienette loikkineet
he lienevät loikkineet
passiivi: lienee loikittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene loikkinut
sinä et liene loikkinut
hän ei liene loikkinut
me emme liene loikkineet
te ette liene loikkineet
he eivät liene loikkineet
passiivi: ei liene loikittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
loikkia
Aktiivin partisiippi (preesens)
loikkiva
Passiivin partisiippi (preesens)
loikittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
loikkinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
loikittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.