to loll, lounge, lie
Preesens (minä)loikoilen
Imperfekti (minä)loikoilin
Verbin loikoilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä loikoilen
sinä loikoilet
hän loikoilee
me loikoilemme
te loikoilette
he loikoilevat
passiivi: loikoillaan
Preesens (kielteinen)
minä en loikoile
sinä et loikoile
hän ei loikoile
me emme loikoile
te ette loikoile
he eivät loikoile
passiivi: ei loikoilla
Imperfekti
minä loikoilin
sinä loikoilit
hän loikoili
me loikoilimme
te loikoilitte
he loikoilivat
passiivi: loikoiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en loikoillut
sinä et loikoillut
hän ei loikoillut
me emme loikoilleet
te ette loikoilleet
he eivät loikoilleet
passiivi: ei loikoiltu
Perfekti
minä olen loikoillut
sinä olet loikoillut
hän on loikoillut
me olemme loikoilleet
te olette loikoilleet
he ovat loikoilleet
passiivi: on loikoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole loikoillut
sinä et ole loikoillut
hän ei ole loikoillut
me emme ole loikoilleet
te ette ole loikoilleet
he eivät ole loikoilleet
passiivi: ei ole loikoiltu
Pluskvamperfekti
minä olin loikoillut
sinä olit loikoillut
hän oli loikoillut
me olimme loikoilleet
te olitte loikoilleet
he olivat loikoilleet
passiivi: oli loikoiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut loikoillut
sinä et ollut loikoillut
hän ei ollut loikoillut
me emme olleet loikoilleet
te ette olleet loikoilleet
he eivät olleet loikoilleet
passiivi: ei ollut loikoiltu
Konditionaali
Preesens
minä loikoilisin
sinä loikoilisit
hän loikoilisi
me loikoilisimme
te loikoilisitte
he loikoilisivat
passiivi: loikoiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en loikoilisi
sinä et loikoilisi
hän ei loikoilisi
me emme loikoilisi
te ette loikoilisi
he eivät loikoilisi
passiivi: ei loikoiltaisi
Perfekti
minä olisin loikoillut
sinä olisit loikoillut
hän olisi loikoillut
me olisimme loikoilleet
te olisitte loikoilleet
he olisivat loikoilleet
passiivi: olisi loikoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi loikoillut
sinä et olisi loikoillut
hän ei olisi loikoillut
me emme olisi loikoilleet
te ette olisi loikoilleet
he eivät olisi loikoilleet
passiivi: ei olisi loikoiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä loikoile
hän loikoilkoon
me loikoilkaamme
te loikoilkaa
he loikoilkoot
passiivi: loikoiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä loikoile
hän älköön loikoilko
me älkäämme loikoilko
te älkää loikoilko
he älkööt loikoilko
passiivi: älköön loikoiltako
Perfekti
hän olkoon loikoillut
he olkoot loikoilleet
passiivi: olkoon loikoiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko loikoillut
he älkööt olko loikoilleet
passiivi: älköön olko loikoiltu
Potentiaali
Preesens
minä loikoillen
sinä loikoillet
hän loikoillee
me loikoillemme
te loikoillette
he loikoillevat
passiivi: loikoiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en loikoille
sinä et loikoille
hän ei loikoille
me emme loikoille
te ette loikoille
he eivät loikoille
passiivi: ei loikoiltane
Perfekti
minä lienen loikoillut
sinä lienet loikoillut
hän lienee loikoillut
me lienemme loikoilleet
te lienette loikoilleet
he lienevät loikoilleet
passiivi: lienee loikoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene loikoillut
sinä et liene loikoillut
hän ei liene loikoillut
me emme liene loikoilleet
te ette liene loikoilleet
he eivät liene loikoilleet
passiivi: ei liene loikoiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
loikoilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
loikoileva
Passiivin partisiippi (preesens)
loikoiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
loikoillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
loikoiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.