to blaze, flare
Preesens (minä)loimuan
Imperfekti (minä)loimusin
Verbin loimuta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä loimuan
sinä loimuat
hän loimuaa
me loimuamme
te loimuatte
he loimuavat
passiivi: loimutaan
Preesens (kielteinen)
minä en loimua
sinä et loimua
hän ei loimua
me emme loimua
te ette loimua
he eivät loimua
passiivi: ei loimuta
Imperfekti
minä loimusin
sinä loimusit
hän loimusi
me loimusimme
te loimusitte
he loimusivat
passiivi: loimuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en loimunnut
sinä et loimunnut
hän ei loimunnut
me emme loimunneet
te ette loimunneet
he eivät loimunneet
passiivi: ei loimuttu
Perfekti
minä olen loimunnut
sinä olet loimunnut
hän on loimunnut
me olemme loimunneet
te olette loimunneet
he ovat loimunneet
passiivi: on loimuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole loimunnut
sinä et ole loimunnut
hän ei ole loimunnut
me emme ole loimunneet
te ette ole loimunneet
he eivät ole loimunneet
passiivi: ei ole loimuttu
Pluskvamperfekti
minä olin loimunnut
sinä olit loimunnut
hän oli loimunnut
me olimme loimunneet
te olitte loimunneet
he olivat loimunneet
passiivi: oli loimuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut loimunnut
sinä et ollut loimunnut
hän ei ollut loimunnut
me emme olleet loimunneet
te ette olleet loimunneet
he eivät olleet loimunneet
passiivi: ei ollut loimuttu
Konditionaali
Preesens
minä loimuaisin
sinä loimuaisit
hän loimuaisi
me loimuaisimme
te loimuaisitte
he loimuaisivat
passiivi: loimuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en loimuaisi
sinä et loimuaisi
hän ei loimuaisi
me emme loimuaisi
te ette loimuaisi
he eivät loimuaisi
passiivi: ei loimuttaisi
Perfekti
minä olisin loimunnut
sinä olisit loimunnut
hän olisi loimunnut
me olisimme loimunneet
te olisitte loimunneet
he olisivat loimunneet
passiivi: olisi loimuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi loimunnut
sinä et olisi loimunnut
hän ei olisi loimunnut
me emme olisi loimunneet
te ette olisi loimunneet
he eivät olisi loimunneet
passiivi: ei olisi loimuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä loimua
hän loimutkoon
me loimutkaamme
te loimutkaa
he loimutkoot
passiivi: loimuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä loimua
hän älköön loimutko
me älkäämme loimutko
te älkää loimutko
he älkööt loimutko
passiivi: älköön loimuttako
Perfekti
hän olkoon loimunnut
he olkoot loimunneet
passiivi: olkoon loimuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko loimunnut
he älkööt olko loimunneet
passiivi: älköön olko loimuttu
Potentiaali
Preesens
minä loimunnen
sinä loimunnet
hän loimunnee
me loimunnemme
te loimunnette
he loimunnevat
passiivi: loimuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en loimunne
sinä et loimunne
hän ei loimunne
me emme loimunne
te ette loimunne
he eivät loimunne
passiivi: ei loimuttane
Perfekti
minä lienen loimunnut
sinä lienet loimunnut
hän lienee loimunnut
me lienemme loimunneet
te lienette loimunneet
he lienevät loimunneet
passiivi: lienee loimuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene loimunnut
sinä et liene loimunnut
hän ei liene loimunnut
me emme liene loimunneet
te ette liene loimunneet
he eivät liene loimunneet
passiivi: ei liene loimuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
loimuta
Aktiivin partisiippi (preesens)
loimuava
Passiivin partisiippi (preesens)
loimuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
loimunnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
loimuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.