to cook using open fire, grill next to an open flame
Preesens (minä)loimutan
Imperfekti (minä)loimutin
Verbin loimuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä loimutan
sinä loimutat
hän loimuttaa
me loimutamme
te loimutatte
he loimuttavat
passiivi: loimutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en loimuta
sinä et loimuta
hän ei loimuta
me emme loimuta
te ette loimuta
he eivät loimuta
passiivi: ei loimuteta
Imperfekti
minä loimutin
sinä loimutit
hän loimutti
me loimutimme
te loimutitte
he loimuttivat
passiivi: loimutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en loimuttanut
sinä et loimuttanut
hän ei loimuttanut
me emme loimuttaneet
te ette loimuttaneet
he eivät loimuttaneet
passiivi: ei loimutettu
Perfekti
minä olen loimuttanut
sinä olet loimuttanut
hän on loimuttanut
me olemme loimuttaneet
te olette loimuttaneet
he ovat loimuttaneet
passiivi: on loimutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole loimuttanut
sinä et ole loimuttanut
hän ei ole loimuttanut
me emme ole loimuttaneet
te ette ole loimuttaneet
he eivät ole loimuttaneet
passiivi: ei ole loimutettu
Pluskvamperfekti
minä olin loimuttanut
sinä olit loimuttanut
hän oli loimuttanut
me olimme loimuttaneet
te olitte loimuttaneet
he olivat loimuttaneet
passiivi: oli loimutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut loimuttanut
sinä et ollut loimuttanut
hän ei ollut loimuttanut
me emme olleet loimuttaneet
te ette olleet loimuttaneet
he eivät olleet loimuttaneet
passiivi: ei ollut loimutettu
Konditionaali
Preesens
minä loimuttaisin
sinä loimuttaisit
hän loimuttaisi
me loimuttaisimme
te loimuttaisitte
he loimuttaisivat
passiivi: loimutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en loimuttaisi
sinä et loimuttaisi
hän ei loimuttaisi
me emme loimuttaisi
te ette loimuttaisi
he eivät loimuttaisi
passiivi: ei loimutettaisi
Perfekti
minä olisin loimuttanut
sinä olisit loimuttanut
hän olisi loimuttanut
me olisimme loimuttaneet
te olisitte loimuttaneet
he olisivat loimuttaneet
passiivi: olisi loimutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi loimuttanut
sinä et olisi loimuttanut
hän ei olisi loimuttanut
me emme olisi loimuttaneet
te ette olisi loimuttaneet
he eivät olisi loimuttaneet
passiivi: ei olisi loimutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä loimuta
hän loimuttakoon
me loimuttakaamme
te loimuttakaa
he loimuttakoot
passiivi: loimutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä loimuta
hän älköön loimuttako
me älkäämme loimuttako
te älkää loimuttako
he älkööt loimuttako
passiivi: älköön loimutettako
Perfekti
hän olkoon loimuttanut
he olkoot loimuttaneet
passiivi: olkoon loimutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko loimuttanut
he älkööt olko loimuttaneet
passiivi: älköön olko loimutettu
Potentiaali
Preesens
minä loimuttanen
sinä loimuttanet
hän loimuttanee
me loimuttanemme
te loimuttanette
he loimuttanevat
passiivi: loimutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en loimuttane
sinä et loimuttane
hän ei loimuttane
me emme loimuttane
te ette loimuttane
he eivät loimuttane
passiivi: ei loimutettane
Perfekti
minä lienen loimuttanut
sinä lienet loimuttanut
hän lienee loimuttanut
me lienemme loimuttaneet
te lienette loimuttaneet
he lienevät loimuttaneet
passiivi: lienee loimutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene loimuttanut
sinä et liene loimuttanut
hän ei liene loimuttanut
me emme liene loimuttaneet
te ette liene loimuttaneet
he eivät liene loimuttaneet
passiivi: ei liene loimutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
loimuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
loimuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
loimutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
loimuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
loimutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.