to move away, recede
Preesens (minä)loittonen
Imperfekti (minä)loittonin
Verbin loitota koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä loittonen
sinä loittonet
hän loittonee
me loittonemme
te loittonette
he loittonevat
passiivi: loitotaan
Preesens (kielteinen)
minä en loittone
sinä et loittone
hän ei loittone
me emme loittone
te ette loittone
he eivät loittone
passiivi: ei loitota
Imperfekti
minä loittonin
sinä loittonit
hän loittoni
me loittonimme
te loittonitte
he loittonivat
passiivi: loitottiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en loitonnut
sinä et loitonnut
hän ei loitonnut
me emme loitonneet
te ette loitonneet
he eivät loitonneet
passiivi: ei loitottu
Perfekti
minä olen loitonnut
sinä olet loitonnut
hän on loitonnut
me olemme loitonneet
te olette loitonneet
he ovat loitonneet
passiivi: on loitottu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole loitonnut
sinä et ole loitonnut
hän ei ole loitonnut
me emme ole loitonneet
te ette ole loitonneet
he eivät ole loitonneet
passiivi: ei ole loitottu
Pluskvamperfekti
minä olin loitonnut
sinä olit loitonnut
hän oli loitonnut
me olimme loitonneet
te olitte loitonneet
he olivat loitonneet
passiivi: oli loitottu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut loitonnut
sinä et ollut loitonnut
hän ei ollut loitonnut
me emme olleet loitonneet
te ette olleet loitonneet
he eivät olleet loitonneet
passiivi: ei ollut loitottu
Konditionaali
Preesens
minä loittonisin
sinä loittonisit
hän loittonisi
me loittonisimme
te loittonisitte
he loittonisivat
passiivi: loitottaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en loittonisi
sinä et loittonisi
hän ei loittonisi
me emme loittonisi
te ette loittonisi
he eivät loittonisi
passiivi: ei loitottaisi
Perfekti
minä olisin loitonnut
sinä olisit loitonnut
hän olisi loitonnut
me olisimme loitonneet
te olisitte loitonneet
he olisivat loitonneet
passiivi: olisi loitottu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi loitonnut
sinä et olisi loitonnut
hän ei olisi loitonnut
me emme olisi loitonneet
te ette olisi loitonneet
he eivät olisi loitonneet
passiivi: ei olisi loitottu
Imperatiivi
Preesens
sinä loittone
hän loitotkoon
me loitotkaamme
te loitotkaa
he loitotkoot
passiivi: loitottakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä loittone
hän älköön loitotko
me älkäämme loitotko
te älkää loitotko
he älkööt loitotko
passiivi: älköön loitottako
Perfekti
hän olkoon loitonnut
he olkoot loitonneet
passiivi: olkoon loitottu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko loitonnut
he älkööt olko loitonneet
passiivi: älköön olko loitottu
Potentiaali
Preesens
minä loitonnen
sinä loitonnet
hän loitonnee
me loitonnemme
te loitonnette
he loitonnevat
passiivi: loitottaneen
Preesens (kielteinen)
minä en loitonne
sinä et loitonne
hän ei loitonne
me emme loitonne
te ette loitonne
he eivät loitonne
passiivi: ei loitottane
Perfekti
minä lienen loitonnut
sinä lienet loitonnut
hän lienee loitonnut
me lienemme loitonneet
te lienette loitonneet
he lienevät loitonneet
passiivi: lienee loitottu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene loitonnut
sinä et liene loitonnut
hän ei liene loitonnut
me emme liene loitonneet
te ette liene loitonneet
he eivät liene loitonneet
passiivi: ei liene loitottu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
loitota
Aktiivin partisiippi (preesens)
loittoneva
Passiivin partisiippi (preesens)
loitottava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
loitonnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
loitottu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.