to mooch, to scrounge
Preesens (minä)lokkeilen
Imperfekti (minä)lokkeilin
Verbin lokkeilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lokkeilen
sinä lokkeilet
hän lokkeilee
me lokkeilemme
te lokkeilette
he lokkeilevat
passiivi: lokkeillaan
Preesens (kielteinen)
minä en lokkeile
sinä et lokkeile
hän ei lokkeile
me emme lokkeile
te ette lokkeile
he eivät lokkeile
passiivi: ei lokkeilla
Imperfekti
minä lokkeilin
sinä lokkeilit
hän lokkeili
me lokkeilimme
te lokkeilitte
he lokkeilivat
passiivi: lokkeiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lokkeillut
sinä et lokkeillut
hän ei lokkeillut
me emme lokkeilleet
te ette lokkeilleet
he eivät lokkeilleet
passiivi: ei lokkeiltu
Perfekti
minä olen lokkeillut
sinä olet lokkeillut
hän on lokkeillut
me olemme lokkeilleet
te olette lokkeilleet
he ovat lokkeilleet
passiivi: on lokkeiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lokkeillut
sinä et ole lokkeillut
hän ei ole lokkeillut
me emme ole lokkeilleet
te ette ole lokkeilleet
he eivät ole lokkeilleet
passiivi: ei ole lokkeiltu
Pluskvamperfekti
minä olin lokkeillut
sinä olit lokkeillut
hän oli lokkeillut
me olimme lokkeilleet
te olitte lokkeilleet
he olivat lokkeilleet
passiivi: oli lokkeiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lokkeillut
sinä et ollut lokkeillut
hän ei ollut lokkeillut
me emme olleet lokkeilleet
te ette olleet lokkeilleet
he eivät olleet lokkeilleet
passiivi: ei ollut lokkeiltu
Konditionaali
Preesens
minä lokkeilisin
sinä lokkeilisit
hän lokkeilisi
me lokkeilisimme
te lokkeilisitte
he lokkeilisivat
passiivi: lokkeiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lokkeilisi
sinä et lokkeilisi
hän ei lokkeilisi
me emme lokkeilisi
te ette lokkeilisi
he eivät lokkeilisi
passiivi: ei lokkeiltaisi
Perfekti
minä olisin lokkeillut
sinä olisit lokkeillut
hän olisi lokkeillut
me olisimme lokkeilleet
te olisitte lokkeilleet
he olisivat lokkeilleet
passiivi: olisi lokkeiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lokkeillut
sinä et olisi lokkeillut
hän ei olisi lokkeillut
me emme olisi lokkeilleet
te ette olisi lokkeilleet
he eivät olisi lokkeilleet
passiivi: ei olisi lokkeiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä lokkeile
hän lokkeilkoon
me lokkeilkaamme
te lokkeilkaa
he lokkeilkoot
passiivi: lokkeiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lokkeile
hän älköön lokkeilko
me älkäämme lokkeilko
te älkää lokkeilko
he älkööt lokkeilko
passiivi: älköön lokkeiltako
Perfekti
hän olkoon lokkeillut
he olkoot lokkeilleet
passiivi: olkoon lokkeiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lokkeillut
he älkööt olko lokkeilleet
passiivi: älköön olko lokkeiltu
Potentiaali
Preesens
minä lokkeillen
sinä lokkeillet
hän lokkeillee
me lokkeillemme
te lokkeillette
he lokkeillevat
passiivi: lokkeiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lokkeille
sinä et lokkeille
hän ei lokkeille
me emme lokkeille
te ette lokkeille
he eivät lokkeille
passiivi: ei lokkeiltane
Perfekti
minä lienen lokkeillut
sinä lienet lokkeillut
hän lienee lokkeillut
me lienemme lokkeilleet
te lienette lokkeilleet
he lienevät lokkeilleet
passiivi: lienee lokkeiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lokkeillut
sinä et liene lokkeillut
hän ei liene lokkeillut
me emme liene lokkeilleet
te ette liene lokkeilleet
he eivät liene lokkeilleet
passiivi: ei liene lokkeiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lokkeilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
lokkeileva
Passiivin partisiippi (preesens)
lokkeiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lokkeillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lokkeiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.