to while away, idle, rest (to spend one's time comfortably and care-free)
Preesens (minä)lokoilen
Imperfekti (minä)lokoilin
Verbin lokoilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lokoilen
sinä lokoilet
hän lokoilee
me lokoilemme
te lokoilette
he lokoilevat
passiivi: lokoillaan
Preesens (kielteinen)
minä en lokoile
sinä et lokoile
hän ei lokoile
me emme lokoile
te ette lokoile
he eivät lokoile
passiivi: ei lokoilla
Imperfekti
minä lokoilin
sinä lokoilit
hän lokoili
me lokoilimme
te lokoilitte
he lokoilivat
passiivi: lokoiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lokoillut
sinä et lokoillut
hän ei lokoillut
me emme lokoilleet
te ette lokoilleet
he eivät lokoilleet
passiivi: ei lokoiltu
Perfekti
minä olen lokoillut
sinä olet lokoillut
hän on lokoillut
me olemme lokoilleet
te olette lokoilleet
he ovat lokoilleet
passiivi: on lokoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lokoillut
sinä et ole lokoillut
hän ei ole lokoillut
me emme ole lokoilleet
te ette ole lokoilleet
he eivät ole lokoilleet
passiivi: ei ole lokoiltu
Pluskvamperfekti
minä olin lokoillut
sinä olit lokoillut
hän oli lokoillut
me olimme lokoilleet
te olitte lokoilleet
he olivat lokoilleet
passiivi: oli lokoiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lokoillut
sinä et ollut lokoillut
hän ei ollut lokoillut
me emme olleet lokoilleet
te ette olleet lokoilleet
he eivät olleet lokoilleet
passiivi: ei ollut lokoiltu
Konditionaali
Preesens
minä lokoilisin
sinä lokoilisit
hän lokoilisi
me lokoilisimme
te lokoilisitte
he lokoilisivat
passiivi: lokoiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lokoilisi
sinä et lokoilisi
hän ei lokoilisi
me emme lokoilisi
te ette lokoilisi
he eivät lokoilisi
passiivi: ei lokoiltaisi
Perfekti
minä olisin lokoillut
sinä olisit lokoillut
hän olisi lokoillut
me olisimme lokoilleet
te olisitte lokoilleet
he olisivat lokoilleet
passiivi: olisi lokoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lokoillut
sinä et olisi lokoillut
hän ei olisi lokoillut
me emme olisi lokoilleet
te ette olisi lokoilleet
he eivät olisi lokoilleet
passiivi: ei olisi lokoiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä lokoile
hän lokoilkoon
me lokoilkaamme
te lokoilkaa
he lokoilkoot
passiivi: lokoiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lokoile
hän älköön lokoilko
me älkäämme lokoilko
te älkää lokoilko
he älkööt lokoilko
passiivi: älköön lokoiltako
Perfekti
hän olkoon lokoillut
he olkoot lokoilleet
passiivi: olkoon lokoiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lokoillut
he älkööt olko lokoilleet
passiivi: älköön olko lokoiltu
Potentiaali
Preesens
minä lokoillen
sinä lokoillet
hän lokoillee
me lokoillemme
te lokoillette
he lokoillevat
passiivi: lokoiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lokoille
sinä et lokoille
hän ei lokoille
me emme lokoille
te ette lokoille
he eivät lokoille
passiivi: ei lokoiltane
Perfekti
minä lienen lokoillut
sinä lienet lokoillut
hän lienee lokoillut
me lienemme lokoilleet
te lienette lokoilleet
he lienevät lokoilleet
passiivi: lienee lokoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lokoillut
sinä et liene lokoillut
hän ei liene lokoillut
me emme liene lokoilleet
te ette liene lokoilleet
he eivät liene lokoilleet
passiivi: ei liene lokoiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lokoilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
lokoileva
Passiivin partisiippi (preesens)
lokoiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lokoillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lokoiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.