to interleave, interlace, intersperse, interlock
Preesens (minä)lomitan
Imperfekti (minä)lomitin
Verbin lomittaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lomitan
sinä lomitat
hän lomittaa
me lomitamme
te lomitatte
he lomittavat
passiivi: lomitetaan
Preesens (kielteinen)
minä en lomita
sinä et lomita
hän ei lomita
me emme lomita
te ette lomita
he eivät lomita
passiivi: ei lomiteta
Imperfekti
minä lomitin
sinä lomitit
hän lomitti
me lomitimme
te lomititte
he lomittivat
passiivi: lomitettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lomittanut
sinä et lomittanut
hän ei lomittanut
me emme lomittaneet
te ette lomittaneet
he eivät lomittaneet
passiivi: ei lomitettu
Perfekti
minä olen lomittanut
sinä olet lomittanut
hän on lomittanut
me olemme lomittaneet
te olette lomittaneet
he ovat lomittaneet
passiivi: on lomitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lomittanut
sinä et ole lomittanut
hän ei ole lomittanut
me emme ole lomittaneet
te ette ole lomittaneet
he eivät ole lomittaneet
passiivi: ei ole lomitettu
Pluskvamperfekti
minä olin lomittanut
sinä olit lomittanut
hän oli lomittanut
me olimme lomittaneet
te olitte lomittaneet
he olivat lomittaneet
passiivi: oli lomitettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lomittanut
sinä et ollut lomittanut
hän ei ollut lomittanut
me emme olleet lomittaneet
te ette olleet lomittaneet
he eivät olleet lomittaneet
passiivi: ei ollut lomitettu
Konditionaali
Preesens
minä lomittaisin
sinä lomittaisit
hän lomittaisi
me lomittaisimme
te lomittaisitte
he lomittaisivat
passiivi: lomitettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lomittaisi
sinä et lomittaisi
hän ei lomittaisi
me emme lomittaisi
te ette lomittaisi
he eivät lomittaisi
passiivi: ei lomitettaisi
Perfekti
minä olisin lomittanut
sinä olisit lomittanut
hän olisi lomittanut
me olisimme lomittaneet
te olisitte lomittaneet
he olisivat lomittaneet
passiivi: olisi lomitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lomittanut
sinä et olisi lomittanut
hän ei olisi lomittanut
me emme olisi lomittaneet
te ette olisi lomittaneet
he eivät olisi lomittaneet
passiivi: ei olisi lomitettu
Imperatiivi
Preesens
sinä lomita
hän lomittakoon
me lomittakaamme
te lomittakaa
he lomittakoot
passiivi: lomitettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lomita
hän älköön lomittako
me älkäämme lomittako
te älkää lomittako
he älkööt lomittako
passiivi: älköön lomitettako
Perfekti
hän olkoon lomittanut
he olkoot lomittaneet
passiivi: olkoon lomitettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lomittanut
he älkööt olko lomittaneet
passiivi: älköön olko lomitettu
Potentiaali
Preesens
minä lomittanen
sinä lomittanet
hän lomittanee
me lomittanemme
te lomittanette
he lomittanevat
passiivi: lomitettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lomittane
sinä et lomittane
hän ei lomittane
me emme lomittane
te ette lomittane
he eivät lomittane
passiivi: ei lomitettane
Perfekti
minä lienen lomittanut
sinä lienet lomittanut
hän lienee lomittanut
me lienemme lomittaneet
te lienette lomittaneet
he lienevät lomittaneet
passiivi: lienee lomitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lomittanut
sinä et liene lomittanut
hän ei liene lomittanut
me emme liene lomittaneet
te ette liene lomittaneet
he eivät liene lomittaneet
passiivi: ei liene lomitettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lomittaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
lomittava
Passiivin partisiippi (preesens)
lomitettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lomittanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lomitettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.