to pour (a certain amount of liquid) loudly
Preesens (minä)lorautan
Imperfekti (minä)lorautin
Verbin lorauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lorautan
sinä lorautat
hän lorauttaa
me lorautamme
te lorautatte
he lorauttavat
passiivi: lorautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en lorauta
sinä et lorauta
hän ei lorauta
me emme lorauta
te ette lorauta
he eivät lorauta
passiivi: ei lorauteta
Imperfekti
minä lorautin
sinä lorautit
hän lorautti
me lorautimme
te lorautitte
he lorauttivat
passiivi: lorautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lorauttanut
sinä et lorauttanut
hän ei lorauttanut
me emme lorauttaneet
te ette lorauttaneet
he eivät lorauttaneet
passiivi: ei lorautettu
Perfekti
minä olen lorauttanut
sinä olet lorauttanut
hän on lorauttanut
me olemme lorauttaneet
te olette lorauttaneet
he ovat lorauttaneet
passiivi: on lorautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lorauttanut
sinä et ole lorauttanut
hän ei ole lorauttanut
me emme ole lorauttaneet
te ette ole lorauttaneet
he eivät ole lorauttaneet
passiivi: ei ole lorautettu
Pluskvamperfekti
minä olin lorauttanut
sinä olit lorauttanut
hän oli lorauttanut
me olimme lorauttaneet
te olitte lorauttaneet
he olivat lorauttaneet
passiivi: oli lorautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lorauttanut
sinä et ollut lorauttanut
hän ei ollut lorauttanut
me emme olleet lorauttaneet
te ette olleet lorauttaneet
he eivät olleet lorauttaneet
passiivi: ei ollut lorautettu
Konditionaali
Preesens
minä lorauttaisin
sinä lorauttaisit
hän lorauttaisi
me lorauttaisimme
te lorauttaisitte
he lorauttaisivat
passiivi: lorautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lorauttaisi
sinä et lorauttaisi
hän ei lorauttaisi
me emme lorauttaisi
te ette lorauttaisi
he eivät lorauttaisi
passiivi: ei lorautettaisi
Perfekti
minä olisin lorauttanut
sinä olisit lorauttanut
hän olisi lorauttanut
me olisimme lorauttaneet
te olisitte lorauttaneet
he olisivat lorauttaneet
passiivi: olisi lorautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lorauttanut
sinä et olisi lorauttanut
hän ei olisi lorauttanut
me emme olisi lorauttaneet
te ette olisi lorauttaneet
he eivät olisi lorauttaneet
passiivi: ei olisi lorautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä lorauta
hän lorauttakoon
me lorauttakaamme
te lorauttakaa
he lorauttakoot
passiivi: lorautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lorauta
hän älköön lorauttako
me älkäämme lorauttako
te älkää lorauttako
he älkööt lorauttako
passiivi: älköön lorautettako
Perfekti
hän olkoon lorauttanut
he olkoot lorauttaneet
passiivi: olkoon lorautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lorauttanut
he älkööt olko lorauttaneet
passiivi: älköön olko lorautettu
Potentiaali
Preesens
minä lorauttanen
sinä lorauttanet
hän lorauttanee
me lorauttanemme
te lorauttanette
he lorauttanevat
passiivi: lorautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lorauttane
sinä et lorauttane
hän ei lorauttane
me emme lorauttane
te ette lorauttane
he eivät lorauttane
passiivi: ei lorautettane
Perfekti
minä lienen lorauttanut
sinä lienet lorauttanut
hän lienee lorauttanut
me lienemme lorauttaneet
te lienette lorauttaneet
he lienevät lorauttaneet
passiivi: lienee lorautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lorauttanut
sinä et liene lorauttanut
hän ei liene lorauttanut
me emme liene lorauttaneet
te ette liene lorauttaneet
he eivät liene lorauttaneet
passiivi: ei liene lorautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lorauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
lorauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
lorautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lorauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lorautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.