to shout, hail, yell something
Preesens (minä)luikkaan
Imperfekti (minä)luikkasin
Verbin luikata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä luikkaan
sinä luikkaat
hän luikkaa
me luikkaamme
te luikkaatte
he luikkaavat
passiivi: luikataan
Preesens (kielteinen)
minä en luikkaa
sinä et luikkaa
hän ei luikkaa
me emme luikkaa
te ette luikkaa
he eivät luikkaa
passiivi: ei luikata
Imperfekti
minä luikkasin
sinä luikkasit
hän luikkasi
me luikkasimme
te luikkasitte
he luikkasivat
passiivi: luikattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en luikannut
sinä et luikannut
hän ei luikannut
me emme luikanneet
te ette luikanneet
he eivät luikanneet
passiivi: ei luikattu
Perfekti
minä olen luikannut
sinä olet luikannut
hän on luikannut
me olemme luikanneet
te olette luikanneet
he ovat luikanneet
passiivi: on luikattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole luikannut
sinä et ole luikannut
hän ei ole luikannut
me emme ole luikanneet
te ette ole luikanneet
he eivät ole luikanneet
passiivi: ei ole luikattu
Pluskvamperfekti
minä olin luikannut
sinä olit luikannut
hän oli luikannut
me olimme luikanneet
te olitte luikanneet
he olivat luikanneet
passiivi: oli luikattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut luikannut
sinä et ollut luikannut
hän ei ollut luikannut
me emme olleet luikanneet
te ette olleet luikanneet
he eivät olleet luikanneet
passiivi: ei ollut luikattu
Konditionaali
Preesens
minä luikkaisin
sinä luikkaisit
hän luikkaisi
me luikkaisimme
te luikkaisitte
he luikkaisivat
passiivi: luikattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en luikkaisi
sinä et luikkaisi
hän ei luikkaisi
me emme luikkaisi
te ette luikkaisi
he eivät luikkaisi
passiivi: ei luikattaisi
Perfekti
minä olisin luikannut
sinä olisit luikannut
hän olisi luikannut
me olisimme luikanneet
te olisitte luikanneet
he olisivat luikanneet
passiivi: olisi luikattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi luikannut
sinä et olisi luikannut
hän ei olisi luikannut
me emme olisi luikanneet
te ette olisi luikanneet
he eivät olisi luikanneet
passiivi: ei olisi luikattu
Imperatiivi
Preesens
sinä luikkaa
hän luikatkoon
me luikatkaamme
te luikatkaa
he luikatkoot
passiivi: luikattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä luikkaa
hän älköön luikatko
me älkäämme luikatko
te älkää luikatko
he älkööt luikatko
passiivi: älköön luikattako
Perfekti
hän olkoon luikannut
he olkoot luikanneet
passiivi: olkoon luikattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko luikannut
he älkööt olko luikanneet
passiivi: älköön olko luikattu
Potentiaali
Preesens
minä luikannen
sinä luikannet
hän luikannee
me luikannemme
te luikannette
he luikannevat
passiivi: luikattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en luikanne
sinä et luikanne
hän ei luikanne
me emme luikanne
te ette luikanne
he eivät luikanne
passiivi: ei luikattane
Perfekti
minä lienen luikannut
sinä lienet luikannut
hän lienee luikannut
me lienemme luikanneet
te lienette luikanneet
he lienevät luikanneet
passiivi: lienee luikattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene luikannut
sinä et liene luikannut
hän ei liene luikannut
me emme liene luikanneet
te ette liene luikanneet
he eivät liene luikanneet
passiivi: ei liene luikattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
luikata
Aktiivin partisiippi (preesens)
luikkaava
Passiivin partisiippi (preesens)
luikattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
luikannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
luikattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.