to let slip
Preesens (minä)luikautan
Imperfekti (minä)luikautin
Verbin luikauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä luikautan
sinä luikautat
hän luikauttaa
me luikautamme
te luikautatte
he luikauttavat
passiivi: luikautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en luikauta
sinä et luikauta
hän ei luikauta
me emme luikauta
te ette luikauta
he eivät luikauta
passiivi: ei luikauteta
Imperfekti
minä luikautin
sinä luikautit
hän luikautti
me luikautimme
te luikautitte
he luikauttivat
passiivi: luikautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en luikauttanut
sinä et luikauttanut
hän ei luikauttanut
me emme luikauttaneet
te ette luikauttaneet
he eivät luikauttaneet
passiivi: ei luikautettu
Perfekti
minä olen luikauttanut
sinä olet luikauttanut
hän on luikauttanut
me olemme luikauttaneet
te olette luikauttaneet
he ovat luikauttaneet
passiivi: on luikautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole luikauttanut
sinä et ole luikauttanut
hän ei ole luikauttanut
me emme ole luikauttaneet
te ette ole luikauttaneet
he eivät ole luikauttaneet
passiivi: ei ole luikautettu
Pluskvamperfekti
minä olin luikauttanut
sinä olit luikauttanut
hän oli luikauttanut
me olimme luikauttaneet
te olitte luikauttaneet
he olivat luikauttaneet
passiivi: oli luikautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut luikauttanut
sinä et ollut luikauttanut
hän ei ollut luikauttanut
me emme olleet luikauttaneet
te ette olleet luikauttaneet
he eivät olleet luikauttaneet
passiivi: ei ollut luikautettu
Konditionaali
Preesens
minä luikauttaisin
sinä luikauttaisit
hän luikauttaisi
me luikauttaisimme
te luikauttaisitte
he luikauttaisivat
passiivi: luikautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en luikauttaisi
sinä et luikauttaisi
hän ei luikauttaisi
me emme luikauttaisi
te ette luikauttaisi
he eivät luikauttaisi
passiivi: ei luikautettaisi
Perfekti
minä olisin luikauttanut
sinä olisit luikauttanut
hän olisi luikauttanut
me olisimme luikauttaneet
te olisitte luikauttaneet
he olisivat luikauttaneet
passiivi: olisi luikautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi luikauttanut
sinä et olisi luikauttanut
hän ei olisi luikauttanut
me emme olisi luikauttaneet
te ette olisi luikauttaneet
he eivät olisi luikauttaneet
passiivi: ei olisi luikautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä luikauta
hän luikauttakoon
me luikauttakaamme
te luikauttakaa
he luikauttakoot
passiivi: luikautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä luikauta
hän älköön luikauttako
me älkäämme luikauttako
te älkää luikauttako
he älkööt luikauttako
passiivi: älköön luikautettako
Perfekti
hän olkoon luikauttanut
he olkoot luikauttaneet
passiivi: olkoon luikautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko luikauttanut
he älkööt olko luikauttaneet
passiivi: älköön olko luikautettu
Potentiaali
Preesens
minä luikauttanen
sinä luikauttanet
hän luikauttanee
me luikauttanemme
te luikauttanette
he luikauttanevat
passiivi: luikautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en luikauttane
sinä et luikauttane
hän ei luikauttane
me emme luikauttane
te ette luikauttane
he eivät luikauttane
passiivi: ei luikautettane
Perfekti
minä lienen luikauttanut
sinä lienet luikauttanut
hän lienee luikauttanut
me lienemme luikauttaneet
te lienette luikauttaneet
he lienevät luikauttaneet
passiivi: lienee luikautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene luikauttanut
sinä et liene luikauttanut
hän ei liene luikauttanut
me emme liene luikauttaneet
te ette liene luikauttaneet
he eivät liene luikauttaneet
passiivi: ei liene luikautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
luikauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
luikauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
luikautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
luikauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
luikautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.