to become firm(er) or strong(er)
Preesens (minä)lujennun
Imperfekti (minä)lujennuin
Verbin lujentua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lujennun
sinä lujennut
hän lujentuu
me lujennumme
te lujennutte
he lujentuvat
passiivi: lujennutaan
Preesens (kielteinen)
minä en lujennu
sinä et lujennu
hän ei lujennu
me emme lujennu
te ette lujennu
he eivät lujennu
passiivi: ei lujennuta
Imperfekti
minä lujennuin
sinä lujennuit
hän lujentui
me lujennuimme
te lujennuitte
he lujentuivat
passiivi: lujennuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lujentunut
sinä et lujentunut
hän ei lujentunut
me emme lujentuneet
te ette lujentuneet
he eivät lujentuneet
passiivi: ei lujennuttu
Perfekti
minä olen lujentunut
sinä olet lujentunut
hän on lujentunut
me olemme lujentuneet
te olette lujentuneet
he ovat lujentuneet
passiivi: on lujennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lujentunut
sinä et ole lujentunut
hän ei ole lujentunut
me emme ole lujentuneet
te ette ole lujentuneet
he eivät ole lujentuneet
passiivi: ei ole lujennuttu
Pluskvamperfekti
minä olin lujentunut
sinä olit lujentunut
hän oli lujentunut
me olimme lujentuneet
te olitte lujentuneet
he olivat lujentuneet
passiivi: oli lujennuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lujentunut
sinä et ollut lujentunut
hän ei ollut lujentunut
me emme olleet lujentuneet
te ette olleet lujentuneet
he eivät olleet lujentuneet
passiivi: ei ollut lujennuttu
Konditionaali
Preesens
minä lujentuisin
sinä lujentuisit
hän lujentuisi
me lujentuisimme
te lujentuisitte
he lujentuisivat
passiivi: lujennuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lujentuisi
sinä et lujentuisi
hän ei lujentuisi
me emme lujentuisi
te ette lujentuisi
he eivät lujentuisi
passiivi: ei lujennuttaisi
Perfekti
minä olisin lujentunut
sinä olisit lujentunut
hän olisi lujentunut
me olisimme lujentuneet
te olisitte lujentuneet
he olisivat lujentuneet
passiivi: olisi lujennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lujentunut
sinä et olisi lujentunut
hän ei olisi lujentunut
me emme olisi lujentuneet
te ette olisi lujentuneet
he eivät olisi lujentuneet
passiivi: ei olisi lujennuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä lujennu
hän lujentukoon
me lujentukaamme
te lujentukaa
he lujentukoot
passiivi: lujennuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lujennu
hän älköön lujentuko
me älkäämme lujentuko
te älkää lujentuko
he älkööt lujentuko
passiivi: älköön lujennuttako
Perfekti
hän olkoon lujentunut
he olkoot lujentuneet
passiivi: olkoon lujennuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lujentunut
he älkööt olko lujentuneet
passiivi: älköön olko lujennuttu
Potentiaali
Preesens
minä lujentunen
sinä lujentunet
hän lujentunee
me lujentunemme
te lujentunette
he lujentunevat
passiivi: lujennuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lujentune
sinä et lujentune
hän ei lujentune
me emme lujentune
te ette lujentune
he eivät lujentune
passiivi: ei lujennuttane
Perfekti
minä lienen lujentunut
sinä lienet lujentunut
hän lienee lujentunut
me lienemme lujentuneet
te lienette lujentuneet
he lienevät lujentuneet
passiivi: lienee lujennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lujentunut
sinä et liene lujentunut
hän ei liene lujentunut
me emme liene lujentuneet
te ette liene lujentuneet
he eivät liene lujentuneet
passiivi: ei liene lujennuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lujentua
Aktiivin partisiippi (preesens)
lujentuva
Passiivin partisiippi (preesens)
lujennuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lujentunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lujennuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.