to become firmer or stronger
Preesens (minä)lujenen
Imperfekti (minä)lujenin
Verbin lujeta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lujenen
sinä lujenet
hän lujenee
me lujenemme
te lujenette
he lujenevat
passiivi: lujetaan
Preesens (kielteinen)
minä en lujene
sinä et lujene
hän ei lujene
me emme lujene
te ette lujene
he eivät lujene
passiivi: ei lujeta
Imperfekti
minä lujenin
sinä lujenit
hän lujeni
me lujenimme
te lujenitte
he lujenivat
passiivi: lujettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lujennut
sinä et lujennut
hän ei lujennut
me emme lujenneet
te ette lujenneet
he eivät lujenneet
passiivi: ei lujettu
Perfekti
minä olen lujennut
sinä olet lujennut
hän on lujennut
me olemme lujenneet
te olette lujenneet
he ovat lujenneet
passiivi: on lujettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lujennut
sinä et ole lujennut
hän ei ole lujennut
me emme ole lujenneet
te ette ole lujenneet
he eivät ole lujenneet
passiivi: ei ole lujettu
Pluskvamperfekti
minä olin lujennut
sinä olit lujennut
hän oli lujennut
me olimme lujenneet
te olitte lujenneet
he olivat lujenneet
passiivi: oli lujettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lujennut
sinä et ollut lujennut
hän ei ollut lujennut
me emme olleet lujenneet
te ette olleet lujenneet
he eivät olleet lujenneet
passiivi: ei ollut lujettu
Konditionaali
Preesens
minä lujenisin
sinä lujenisit
hän lujenisi
me lujenisimme
te lujenisitte
he lujenisivat
passiivi: lujettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lujenisi
sinä et lujenisi
hän ei lujenisi
me emme lujenisi
te ette lujenisi
he eivät lujenisi
passiivi: ei lujettaisi
Perfekti
minä olisin lujennut
sinä olisit lujennut
hän olisi lujennut
me olisimme lujenneet
te olisitte lujenneet
he olisivat lujenneet
passiivi: olisi lujettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lujennut
sinä et olisi lujennut
hän ei olisi lujennut
me emme olisi lujenneet
te ette olisi lujenneet
he eivät olisi lujenneet
passiivi: ei olisi lujettu
Imperatiivi
Preesens
sinä lujene
hän lujetkoon
me lujetkaamme
te lujetkaa
he lujetkoot
passiivi: lujettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lujene
hän älköön lujetko
me älkäämme lujetko
te älkää lujetko
he älkööt lujetko
passiivi: älköön lujettako
Perfekti
hän olkoon lujennut
he olkoot lujenneet
passiivi: olkoon lujettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lujennut
he älkööt olko lujenneet
passiivi: älköön olko lujettu
Potentiaali
Preesens
minä lujennen
sinä lujennet
hän lujennee
me lujennemme
te lujennette
he lujennevat
passiivi: lujettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lujenne
sinä et lujenne
hän ei lujenne
me emme lujenne
te ette lujenne
he eivät lujenne
passiivi: ei lujettane
Perfekti
minä lienen lujennut
sinä lienet lujennut
hän lienee lujennut
me lienemme lujenneet
te lienette lujenneet
he lienevät lujenneet
passiivi: lienee lujettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lujennut
sinä et liene lujennut
hän ei liene lujennut
me emme liene lujenneet
te ette liene lujenneet
he eivät liene lujenneet
passiivi: ei liene lujettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lujeta
Aktiivin partisiippi (preesens)
lujeneva
Passiivin partisiippi (preesens)
lujettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lujennut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lujettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.