to classify, to divide into classes
Preesens (minä)luokitan
Imperfekti (minä)luokitin
Verbin luokittaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä luokitan
sinä luokitat
hän luokittaa
me luokitamme
te luokitatte
he luokittavat
passiivi: luokitetaan
Preesens (kielteinen)
minä en luokita
sinä et luokita
hän ei luokita
me emme luokita
te ette luokita
he eivät luokita
passiivi: ei luokiteta
Imperfekti
minä luokitin
sinä luokitit
hän luokitti
me luokitimme
te luokititte
he luokittivat
passiivi: luokitettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en luokittanut
sinä et luokittanut
hän ei luokittanut
me emme luokittaneet
te ette luokittaneet
he eivät luokittaneet
passiivi: ei luokitettu
Perfekti
minä olen luokittanut
sinä olet luokittanut
hän on luokittanut
me olemme luokittaneet
te olette luokittaneet
he ovat luokittaneet
passiivi: on luokitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole luokittanut
sinä et ole luokittanut
hän ei ole luokittanut
me emme ole luokittaneet
te ette ole luokittaneet
he eivät ole luokittaneet
passiivi: ei ole luokitettu
Pluskvamperfekti
minä olin luokittanut
sinä olit luokittanut
hän oli luokittanut
me olimme luokittaneet
te olitte luokittaneet
he olivat luokittaneet
passiivi: oli luokitettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut luokittanut
sinä et ollut luokittanut
hän ei ollut luokittanut
me emme olleet luokittaneet
te ette olleet luokittaneet
he eivät olleet luokittaneet
passiivi: ei ollut luokitettu
Konditionaali
Preesens
minä luokittaisin
sinä luokittaisit
hän luokittaisi
me luokittaisimme
te luokittaisitte
he luokittaisivat
passiivi: luokitettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en luokittaisi
sinä et luokittaisi
hän ei luokittaisi
me emme luokittaisi
te ette luokittaisi
he eivät luokittaisi
passiivi: ei luokitettaisi
Perfekti
minä olisin luokittanut
sinä olisit luokittanut
hän olisi luokittanut
me olisimme luokittaneet
te olisitte luokittaneet
he olisivat luokittaneet
passiivi: olisi luokitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi luokittanut
sinä et olisi luokittanut
hän ei olisi luokittanut
me emme olisi luokittaneet
te ette olisi luokittaneet
he eivät olisi luokittaneet
passiivi: ei olisi luokitettu
Imperatiivi
Preesens
sinä luokita
hän luokittakoon
me luokittakaamme
te luokittakaa
he luokittakoot
passiivi: luokitettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä luokita
hän älköön luokittako
me älkäämme luokittako
te älkää luokittako
he älkööt luokittako
passiivi: älköön luokitettako
Perfekti
hän olkoon luokittanut
he olkoot luokittaneet
passiivi: olkoon luokitettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko luokittanut
he älkööt olko luokittaneet
passiivi: älköön olko luokitettu
Potentiaali
Preesens
minä luokittanen
sinä luokittanet
hän luokittanee
me luokittanemme
te luokittanette
he luokittanevat
passiivi: luokitettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en luokittane
sinä et luokittane
hän ei luokittane
me emme luokittane
te ette luokittane
he eivät luokittane
passiivi: ei luokitettane
Perfekti
minä lienen luokittanut
sinä lienet luokittanut
hän lienee luokittanut
me lienemme luokittaneet
te lienette luokittaneet
he lienevät luokittaneet
passiivi: lienee luokitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene luokittanut
sinä et liene luokittanut
hän ei liene luokittanut
me emme liene luokittaneet
te ette liene luokittaneet
he eivät liene luokittaneet
passiivi: ei liene luokitettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
luokittaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
luokittava
Passiivin partisiippi (preesens)
luokitettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
luokittanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
luokitettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.