to overcast, make overcast stitches
Preesens (minä)luottelen
Imperfekti (minä)luottelin
Verbin luotella koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä luottelen
sinä luottelet
hän luottelee
me luottelemme
te luottelette
he luottelevat
passiivi: luotellaan
Preesens (kielteinen)
minä en luottele
sinä et luottele
hän ei luottele
me emme luottele
te ette luottele
he eivät luottele
passiivi: ei luotella
Imperfekti
minä luottelin
sinä luottelit
hän luotteli
me luottelimme
te luottelitte
he luottelivat
passiivi: luoteltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en luotellut
sinä et luotellut
hän ei luotellut
me emme luotelleet
te ette luotelleet
he eivät luotelleet
passiivi: ei luoteltu
Perfekti
minä olen luotellut
sinä olet luotellut
hän on luotellut
me olemme luotelleet
te olette luotelleet
he ovat luotelleet
passiivi: on luoteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole luotellut
sinä et ole luotellut
hän ei ole luotellut
me emme ole luotelleet
te ette ole luotelleet
he eivät ole luotelleet
passiivi: ei ole luoteltu
Pluskvamperfekti
minä olin luotellut
sinä olit luotellut
hän oli luotellut
me olimme luotelleet
te olitte luotelleet
he olivat luotelleet
passiivi: oli luoteltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut luotellut
sinä et ollut luotellut
hän ei ollut luotellut
me emme olleet luotelleet
te ette olleet luotelleet
he eivät olleet luotelleet
passiivi: ei ollut luoteltu
Konditionaali
Preesens
minä luottelisin
sinä luottelisit
hän luottelisi
me luottelisimme
te luottelisitte
he luottelisivat
passiivi: luoteltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en luottelisi
sinä et luottelisi
hän ei luottelisi
me emme luottelisi
te ette luottelisi
he eivät luottelisi
passiivi: ei luoteltaisi
Perfekti
minä olisin luotellut
sinä olisit luotellut
hän olisi luotellut
me olisimme luotelleet
te olisitte luotelleet
he olisivat luotelleet
passiivi: olisi luoteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi luotellut
sinä et olisi luotellut
hän ei olisi luotellut
me emme olisi luotelleet
te ette olisi luotelleet
he eivät olisi luotelleet
passiivi: ei olisi luoteltu
Imperatiivi
Preesens
sinä luottele
hän luotelkoon
me luotelkaamme
te luotelkaa
he luotelkoot
passiivi: luoteltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä luottele
hän älköön luotelko
me älkäämme luotelko
te älkää luotelko
he älkööt luotelko
passiivi: älköön luoteltako
Perfekti
hän olkoon luotellut
he olkoot luotelleet
passiivi: olkoon luoteltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko luotellut
he älkööt olko luotelleet
passiivi: älköön olko luoteltu
Potentiaali
Preesens
minä luotellen
sinä luotellet
hän luotellee
me luotellemme
te luotellette
he luotellevat
passiivi: luoteltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en luotelle
sinä et luotelle
hän ei luotelle
me emme luotelle
te ette luotelle
he eivät luotelle
passiivi: ei luoteltane
Perfekti
minä lienen luotellut
sinä lienet luotellut
hän lienee luotellut
me lienemme luotelleet
te lienette luotelleet
he lienevät luotelleet
passiivi: lienee luoteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene luotellut
sinä et liene luotellut
hän ei liene luotellut
me emme liene luotelleet
te ette liene luotelleet
he eivät liene luotelleet
passiivi: ei liene luoteltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
luotella
Aktiivin partisiippi (preesens)
luotteleva
Passiivin partisiippi (preesens)
luoteltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
luotellut
Passiivin partisiippi (perfekti)
luoteltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.