to accredit, to lend credit
Preesens (minä)luototan
Imperfekti (minä)luototin
Verbin luotottaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä luototan
sinä luototat
hän luotottaa
me luototamme
te luototatte
he luotottavat
passiivi: luototetaan
Preesens (kielteinen)
minä en luotota
sinä et luotota
hän ei luotota
me emme luotota
te ette luotota
he eivät luotota
passiivi: ei luototeta
Imperfekti
minä luototin
sinä luototit
hän luototti
me luototimme
te luototitte
he luotottivat
passiivi: luototettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en luotottanut
sinä et luotottanut
hän ei luotottanut
me emme luotottaneet
te ette luotottaneet
he eivät luotottaneet
passiivi: ei luototettu
Perfekti
minä olen luotottanut
sinä olet luotottanut
hän on luotottanut
me olemme luotottaneet
te olette luotottaneet
he ovat luotottaneet
passiivi: on luototettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole luotottanut
sinä et ole luotottanut
hän ei ole luotottanut
me emme ole luotottaneet
te ette ole luotottaneet
he eivät ole luotottaneet
passiivi: ei ole luototettu
Pluskvamperfekti
minä olin luotottanut
sinä olit luotottanut
hän oli luotottanut
me olimme luotottaneet
te olitte luotottaneet
he olivat luotottaneet
passiivi: oli luototettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut luotottanut
sinä et ollut luotottanut
hän ei ollut luotottanut
me emme olleet luotottaneet
te ette olleet luotottaneet
he eivät olleet luotottaneet
passiivi: ei ollut luototettu
Konditionaali
Preesens
minä luotottaisin
sinä luotottaisit
hän luotottaisi
me luotottaisimme
te luotottaisitte
he luotottaisivat
passiivi: luototettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en luotottaisi
sinä et luotottaisi
hän ei luotottaisi
me emme luotottaisi
te ette luotottaisi
he eivät luotottaisi
passiivi: ei luototettaisi
Perfekti
minä olisin luotottanut
sinä olisit luotottanut
hän olisi luotottanut
me olisimme luotottaneet
te olisitte luotottaneet
he olisivat luotottaneet
passiivi: olisi luototettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi luotottanut
sinä et olisi luotottanut
hän ei olisi luotottanut
me emme olisi luotottaneet
te ette olisi luotottaneet
he eivät olisi luotottaneet
passiivi: ei olisi luototettu
Imperatiivi
Preesens
sinä luotota
hän luotottakoon
me luotottakaamme
te luotottakaa
he luotottakoot
passiivi: luototettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä luotota
hän älköön luotottako
me älkäämme luotottako
te älkää luotottako
he älkööt luotottako
passiivi: älköön luototettako
Perfekti
hän olkoon luotottanut
he olkoot luotottaneet
passiivi: olkoon luototettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko luotottanut
he älkööt olko luotottaneet
passiivi: älköön olko luototettu
Potentiaali
Preesens
minä luotottanen
sinä luotottanet
hän luotottanee
me luotottanemme
te luotottanette
he luotottanevat
passiivi: luototettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en luotottane
sinä et luotottane
hän ei luotottane
me emme luotottane
te ette luotottane
he eivät luotottane
passiivi: ei luototettane
Perfekti
minä lienen luotottanut
sinä lienet luotottanut
hän lienee luotottanut
me lienemme luotottaneet
te lienette luotottaneet
he lienevät luotottaneet
passiivi: lienee luototettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene luotottanut
sinä et liene luotottanut
hän ei liene luotottanut
me emme liene luotottaneet
te ette liene luotottaneet
he eivät liene luotottaneet
passiivi: ei liene luototettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
luotottaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
luotottava
Passiivin partisiippi (preesens)
luototettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
luotottanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
luototettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.