Preesens (minä)lupailen
Imperfekti (minä)lupailin
Verbin lupailla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lupailen
sinä lupailet
hän lupailee
me lupailemme
te lupailette
he lupailevat
passiivi: lupaillaan
Preesens (kielteinen)
minä en lupaile
sinä et lupaile
hän ei lupaile
me emme lupaile
te ette lupaile
he eivät lupaile
passiivi: ei lupailla
Imperfekti
minä lupailin
sinä lupailit
hän lupaili
me lupailimme
te lupailitte
he lupailivat
passiivi: lupailtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lupaillut
sinä et lupaillut
hän ei lupaillut
me emme lupailleet
te ette lupailleet
he eivät lupailleet
passiivi: ei lupailtu
Perfekti
minä olen lupaillut
sinä olet lupaillut
hän on lupaillut
me olemme lupailleet
te olette lupailleet
he ovat lupailleet
passiivi: on lupailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lupaillut
sinä et ole lupaillut
hän ei ole lupaillut
me emme ole lupailleet
te ette ole lupailleet
he eivät ole lupailleet
passiivi: ei ole lupailtu
Pluskvamperfekti
minä olin lupaillut
sinä olit lupaillut
hän oli lupaillut
me olimme lupailleet
te olitte lupailleet
he olivat lupailleet
passiivi: oli lupailtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lupaillut
sinä et ollut lupaillut
hän ei ollut lupaillut
me emme olleet lupailleet
te ette olleet lupailleet
he eivät olleet lupailleet
passiivi: ei ollut lupailtu
Konditionaali
Preesens
minä lupailisin
sinä lupailisit
hän lupailisi
me lupailisimme
te lupailisitte
he lupailisivat
passiivi: lupailtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lupailisi
sinä et lupailisi
hän ei lupailisi
me emme lupailisi
te ette lupailisi
he eivät lupailisi
passiivi: ei lupailtaisi
Perfekti
minä olisin lupaillut
sinä olisit lupaillut
hän olisi lupaillut
me olisimme lupailleet
te olisitte lupailleet
he olisivat lupailleet
passiivi: olisi lupailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lupaillut
sinä et olisi lupaillut
hän ei olisi lupaillut
me emme olisi lupailleet
te ette olisi lupailleet
he eivät olisi lupailleet
passiivi: ei olisi lupailtu
Imperatiivi
Preesens
sinä lupaile
hän lupailkoon
me lupailkaamme
te lupailkaa
he lupailkoot
passiivi: lupailtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lupaile
hän älköön lupailko
me älkäämme lupailko
te älkää lupailko
he älkööt lupailko
passiivi: älköön lupailtako
Perfekti
hän olkoon lupaillut
he olkoot lupailleet
passiivi: olkoon lupailtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lupaillut
he älkööt olko lupailleet
passiivi: älköön olko lupailtu
Potentiaali
Preesens
minä lupaillen
sinä lupaillet
hän lupaillee
me lupaillemme
te lupaillette
he lupaillevat
passiivi: lupailtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lupaille
sinä et lupaille
hän ei lupaille
me emme lupaille
te ette lupaille
he eivät lupaille
passiivi: ei lupailtane
Perfekti
minä lienen lupaillut
sinä lienet lupaillut
hän lienee lupaillut
me lienemme lupailleet
te lienette lupailleet
he lienevät lupailleet
passiivi: lienee lupailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lupaillut
sinä et liene lupaillut
hän ei liene lupaillut
me emme liene lupailleet
te ette liene lupailleet
he eivät liene lupailleet
passiivi: ei liene lupailtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lupailla
Aktiivin partisiippi (preesens)
lupaileva
Passiivin partisiippi (preesens)
lupailtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lupaillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lupailtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.