to spill or drizzle (of small amounts of liquid)
Muita merkityksiä: to sing
Preesens (minä)lurautan
Imperfekti (minä)lurautin
Verbin lurauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä lurautan
sinä lurautat
hän lurauttaa
me lurautamme
te lurautatte
he lurauttavat
passiivi: lurautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en lurauta
sinä et lurauta
hän ei lurauta
me emme lurauta
te ette lurauta
he eivät lurauta
passiivi: ei lurauteta
Imperfekti
minä lurautin
sinä lurautit
hän lurautti
me lurautimme
te lurautitte
he lurauttivat
passiivi: lurautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en lurauttanut
sinä et lurauttanut
hän ei lurauttanut
me emme lurauttaneet
te ette lurauttaneet
he eivät lurauttaneet
passiivi: ei lurautettu
Perfekti
minä olen lurauttanut
sinä olet lurauttanut
hän on lurauttanut
me olemme lurauttaneet
te olette lurauttaneet
he ovat lurauttaneet
passiivi: on lurautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole lurauttanut
sinä et ole lurauttanut
hän ei ole lurauttanut
me emme ole lurauttaneet
te ette ole lurauttaneet
he eivät ole lurauttaneet
passiivi: ei ole lurautettu
Pluskvamperfekti
minä olin lurauttanut
sinä olit lurauttanut
hän oli lurauttanut
me olimme lurauttaneet
te olitte lurauttaneet
he olivat lurauttaneet
passiivi: oli lurautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut lurauttanut
sinä et ollut lurauttanut
hän ei ollut lurauttanut
me emme olleet lurauttaneet
te ette olleet lurauttaneet
he eivät olleet lurauttaneet
passiivi: ei ollut lurautettu
Konditionaali
Preesens
minä lurauttaisin
sinä lurauttaisit
hän lurauttaisi
me lurauttaisimme
te lurauttaisitte
he lurauttaisivat
passiivi: lurautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en lurauttaisi
sinä et lurauttaisi
hän ei lurauttaisi
me emme lurauttaisi
te ette lurauttaisi
he eivät lurauttaisi
passiivi: ei lurautettaisi
Perfekti
minä olisin lurauttanut
sinä olisit lurauttanut
hän olisi lurauttanut
me olisimme lurauttaneet
te olisitte lurauttaneet
he olisivat lurauttaneet
passiivi: olisi lurautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi lurauttanut
sinä et olisi lurauttanut
hän ei olisi lurauttanut
me emme olisi lurauttaneet
te ette olisi lurauttaneet
he eivät olisi lurauttaneet
passiivi: ei olisi lurautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä lurauta
hän lurauttakoon
me lurauttakaamme
te lurauttakaa
he lurauttakoot
passiivi: lurautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä lurauta
hän älköön lurauttako
me älkäämme lurauttako
te älkää lurauttako
he älkööt lurauttako
passiivi: älköön lurautettako
Perfekti
hän olkoon lurauttanut
he olkoot lurauttaneet
passiivi: olkoon lurautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko lurauttanut
he älkööt olko lurauttaneet
passiivi: älköön olko lurautettu
Potentiaali
Preesens
minä lurauttanen
sinä lurauttanet
hän lurauttanee
me lurauttanemme
te lurauttanette
he lurauttanevat
passiivi: lurautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en lurauttane
sinä et lurauttane
hän ei lurauttane
me emme lurauttane
te ette lurauttane
he eivät lurauttane
passiivi: ei lurautettane
Perfekti
minä lienen lurauttanut
sinä lienet lurauttanut
hän lienee lurauttanut
me lienemme lurauttaneet
te lienette lurauttaneet
he lienevät lurauttaneet
passiivi: lienee lurautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene lurauttanut
sinä et liene lurauttanut
hän ei liene lurauttanut
me emme liene lurauttaneet
te ette liene lurauttaneet
he eivät liene lurauttaneet
passiivi: ei liene lurautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
lurauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
lurauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
lurautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
lurauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
lurautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.