to grumble, grouse, complain
Preesens (minä)marmatan
Imperfekti (minä)marmatin
Verbin marmattaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä marmatan
sinä marmatat
hän marmattaa
me marmatamme
te marmatatte
he marmattavat
passiivi: marmatetaan
Preesens (kielteinen)
minä en marmata
sinä et marmata
hän ei marmata
me emme marmata
te ette marmata
he eivät marmata
passiivi: ei marmateta
Imperfekti
minä marmatin
sinä marmatit
hän marmatti
me marmatimme
te marmatitte
he marmattivat
passiivi: marmatettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en marmattanut
sinä et marmattanut
hän ei marmattanut
me emme marmattaneet
te ette marmattaneet
he eivät marmattaneet
passiivi: ei marmatettu
Perfekti
minä olen marmattanut
sinä olet marmattanut
hän on marmattanut
me olemme marmattaneet
te olette marmattaneet
he ovat marmattaneet
passiivi: on marmatettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole marmattanut
sinä et ole marmattanut
hän ei ole marmattanut
me emme ole marmattaneet
te ette ole marmattaneet
he eivät ole marmattaneet
passiivi: ei ole marmatettu
Pluskvamperfekti
minä olin marmattanut
sinä olit marmattanut
hän oli marmattanut
me olimme marmattaneet
te olitte marmattaneet
he olivat marmattaneet
passiivi: oli marmatettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut marmattanut
sinä et ollut marmattanut
hän ei ollut marmattanut
me emme olleet marmattaneet
te ette olleet marmattaneet
he eivät olleet marmattaneet
passiivi: ei ollut marmatettu
Konditionaali
Preesens
minä marmattaisin
sinä marmattaisit
hän marmattaisi
me marmattaisimme
te marmattaisitte
he marmattaisivat
passiivi: marmatettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en marmattaisi
sinä et marmattaisi
hän ei marmattaisi
me emme marmattaisi
te ette marmattaisi
he eivät marmattaisi
passiivi: ei marmatettaisi
Perfekti
minä olisin marmattanut
sinä olisit marmattanut
hän olisi marmattanut
me olisimme marmattaneet
te olisitte marmattaneet
he olisivat marmattaneet
passiivi: olisi marmatettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi marmattanut
sinä et olisi marmattanut
hän ei olisi marmattanut
me emme olisi marmattaneet
te ette olisi marmattaneet
he eivät olisi marmattaneet
passiivi: ei olisi marmatettu
Imperatiivi
Preesens
sinä marmata
hän marmattakoon
me marmattakaamme
te marmattakaa
he marmattakoot
passiivi: marmatettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä marmata
hän älköön marmattako
me älkäämme marmattako
te älkää marmattako
he älkööt marmattako
passiivi: älköön marmatettako
Perfekti
hän olkoon marmattanut
he olkoot marmattaneet
passiivi: olkoon marmatettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko marmattanut
he älkööt olko marmattaneet
passiivi: älköön olko marmatettu
Potentiaali
Preesens
minä marmattanen
sinä marmattanet
hän marmattanee
me marmattanemme
te marmattanette
he marmattanevat
passiivi: marmatettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en marmattane
sinä et marmattane
hän ei marmattane
me emme marmattane
te ette marmattane
he eivät marmattane
passiivi: ei marmatettane
Perfekti
minä lienen marmattanut
sinä lienet marmattanut
hän lienee marmattanut
me lienemme marmattaneet
te lienette marmattaneet
he lienevät marmattaneet
passiivi: lienee marmatettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene marmattanut
sinä et liene marmattanut
hän ei liene marmattanut
me emme liene marmattaneet
te ette liene marmattaneet
he eivät liene marmattaneet
passiivi: ei liene marmatettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
marmattaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
marmattava
Passiivin partisiippi (preesens)
marmatettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
marmattanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
marmatettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.