to mean
Preesens (minä)meinaan
Imperfekti (minä)meinasin
Verbin meinata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä meinaan
sinä meinaat
hän meinaa
me meinaamme
te meinaatte
he meinaavat
passiivi: meinataan
Preesens (kielteinen)
minä en meinaa
sinä et meinaa
hän ei meinaa
me emme meinaa
te ette meinaa
he eivät meinaa
passiivi: ei meinata
Imperfekti
minä meinasin
sinä meinasit
hän meinasi
me meinasimme
te meinasitte
he meinasivat
passiivi: meinattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en meinannut
sinä et meinannut
hän ei meinannut
me emme meinanneet
te ette meinanneet
he eivät meinanneet
passiivi: ei meinattu
Perfekti
minä olen meinannut
sinä olet meinannut
hän on meinannut
me olemme meinanneet
te olette meinanneet
he ovat meinanneet
passiivi: on meinattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole meinannut
sinä et ole meinannut
hän ei ole meinannut
me emme ole meinanneet
te ette ole meinanneet
he eivät ole meinanneet
passiivi: ei ole meinattu
Pluskvamperfekti
minä olin meinannut
sinä olit meinannut
hän oli meinannut
me olimme meinanneet
te olitte meinanneet
he olivat meinanneet
passiivi: oli meinattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut meinannut
sinä et ollut meinannut
hän ei ollut meinannut
me emme olleet meinanneet
te ette olleet meinanneet
he eivät olleet meinanneet
passiivi: ei ollut meinattu
Konditionaali
Preesens
minä meinaisin
sinä meinaisit
hän meinaisi
me meinaisimme
te meinaisitte
he meinaisivat
passiivi: meinattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en meinaisi
sinä et meinaisi
hän ei meinaisi
me emme meinaisi
te ette meinaisi
he eivät meinaisi
passiivi: ei meinattaisi
Perfekti
minä olisin meinannut
sinä olisit meinannut
hän olisi meinannut
me olisimme meinanneet
te olisitte meinanneet
he olisivat meinanneet
passiivi: olisi meinattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi meinannut
sinä et olisi meinannut
hän ei olisi meinannut
me emme olisi meinanneet
te ette olisi meinanneet
he eivät olisi meinanneet
passiivi: ei olisi meinattu
Imperatiivi
Preesens
sinä meinaa
hän meinatkoon
me meinatkaamme
te meinatkaa
he meinatkoot
passiivi: meinattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä meinaa
hän älköön meinatko
me älkäämme meinatko
te älkää meinatko
he älkööt meinatko
passiivi: älköön meinattako
Perfekti
hän olkoon meinannut
he olkoot meinanneet
passiivi: olkoon meinattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko meinannut
he älkööt olko meinanneet
passiivi: älköön olko meinattu
Potentiaali
Preesens
minä meinannen
sinä meinannet
hän meinannee
me meinannemme
te meinannette
he meinannevat
passiivi: meinattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en meinanne
sinä et meinanne
hän ei meinanne
me emme meinanne
te ette meinanne
he eivät meinanne
passiivi: ei meinattane
Perfekti
minä lienen meinannut
sinä lienet meinannut
hän lienee meinannut
me lienemme meinanneet
te lienette meinanneet
he lienevät meinanneet
passiivi: lienee meinattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene meinannut
sinä et liene meinannut
hän ei liene meinannut
me emme liene meinanneet
te ette liene meinanneet
he eivät liene meinanneet
passiivi: ei liene meinattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
meinata
Aktiivin partisiippi (preesens)
meinaava
Passiivin partisiippi (preesens)
meinattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
meinannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
meinattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.