to perceive, regard
Preesens (minä)miellän
Imperfekti (minä)mielsin
Verbin mieltää koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä miellän
sinä miellät
hän mieltää
me miellämme
te miellätte
he mieltävät
passiivi: mielletään
Preesens (kielteinen)
minä en miellä
sinä et miellä
hän ei miellä
me emme miellä
te ette miellä
he eivät miellä
passiivi: ei mielletä
Imperfekti
minä mielsin
sinä mielsit
hän mielsi
me mielsimme
te mielsitte
he mielsivät
passiivi: miellettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en mieltänyt
sinä et mieltänyt
hän ei mieltänyt
me emme mieltäneet
te ette mieltäneet
he eivät mieltäneet
passiivi: ei mielletty
Perfekti
minä olen mieltänyt
sinä olet mieltänyt
hän on mieltänyt
me olemme mieltäneet
te olette mieltäneet
he ovat mieltäneet
passiivi: on mielletty
Perfekti (kielteinen)
minä en ole mieltänyt
sinä et ole mieltänyt
hän ei ole mieltänyt
me emme ole mieltäneet
te ette ole mieltäneet
he eivät ole mieltäneet
passiivi: ei ole mielletty
Pluskvamperfekti
minä olin mieltänyt
sinä olit mieltänyt
hän oli mieltänyt
me olimme mieltäneet
te olitte mieltäneet
he olivat mieltäneet
passiivi: oli mielletty
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut mieltänyt
sinä et ollut mieltänyt
hän ei ollut mieltänyt
me emme olleet mieltäneet
te ette olleet mieltäneet
he eivät olleet mieltäneet
passiivi: ei ollut mielletty
Konditionaali
Preesens
minä mieltäisin
sinä mieltäisit
hän mieltäisi
me mieltäisimme
te mieltäisitte
he mieltäisivät
passiivi: miellettäisiin
Preesens (kielteinen)
minä en mieltäisi
sinä et mieltäisi
hän ei mieltäisi
me emme mieltäisi
te ette mieltäisi
he eivät mieltäisi
passiivi: ei miellettäisi
Perfekti
minä olisin mieltänyt
sinä olisit mieltänyt
hän olisi mieltänyt
me olisimme mieltäneet
te olisitte mieltäneet
he olisivat mieltäneet
passiivi: olisi mielletty
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi mieltänyt
sinä et olisi mieltänyt
hän ei olisi mieltänyt
me emme olisi mieltäneet
te ette olisi mieltäneet
he eivät olisi mieltäneet
passiivi: ei olisi mielletty
Imperatiivi
Preesens
sinä miellä
hän mieltäköön
me mieltäkäämme
te mieltäkää
he mieltäkööt
passiivi: miellettäköön
Preesens (kielteinen)
sinä älä miellä
hän älköön mieltäkö
me älkäämme mieltäkö
te älkää mieltäkö
he älkööt mieltäkö
passiivi: älköön miellettäkö
Perfekti
hän olkoon mieltänyt
he olkoot mieltäneet
passiivi: olkoon mielletty
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko mieltänyt
he älkööt olko mieltäneet
passiivi: älköön olko mielletty
Potentiaali
Preesens
minä mieltänen
sinä mieltänet
hän mieltänee
me mieltänemme
te mieltänette
he mieltänevät
passiivi: miellettäneen
Preesens (kielteinen)
minä en mieltäne
sinä et mieltäne
hän ei mieltäne
me emme mieltäne
te ette mieltäne
he eivät mieltäne
passiivi: ei miellettäne
Perfekti
minä lienen mieltänyt
sinä lienet mieltänyt
hän lienee mieltänyt
me lienemme mieltäneet
te lienette mieltäneet
he lienevät mieltäneet
passiivi: lienee mielletty
Perfekti (kielteinen)
minä en liene mieltänyt
sinä et liene mieltänyt
hän ei liene mieltänyt
me emme liene mieltäneet
te ette liene mieltäneet
he eivät liene mieltäneet
passiivi: ei liene mielletty
Nominaalimuodot
Infinitiivi
mieltää
Aktiivin partisiippi (preesens)
mieltävä
Passiivin partisiippi (preesens)
miellettävä
Aktiivin partisiippi (perfekti)
mieltänyt
Passiivin partisiippi (perfekti)
mielletty
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.