to have (something) photocopied
Preesens (minä)monistutan
Imperfekti (minä)monistutin
Verbin monistuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä monistutan
sinä monistutat
hän monistuttaa
me monistutamme
te monistutatte
he monistuttavat
passiivi: monistutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en monistuta
sinä et monistuta
hän ei monistuta
me emme monistuta
te ette monistuta
he eivät monistuta
passiivi: ei monistuteta
Imperfekti
minä monistutin
sinä monistutit
hän monistutti
me monistutimme
te monistutitte
he monistuttivat
passiivi: monistutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en monistuttanut
sinä et monistuttanut
hän ei monistuttanut
me emme monistuttaneet
te ette monistuttaneet
he eivät monistuttaneet
passiivi: ei monistutettu
Perfekti
minä olen monistuttanut
sinä olet monistuttanut
hän on monistuttanut
me olemme monistuttaneet
te olette monistuttaneet
he ovat monistuttaneet
passiivi: on monistutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole monistuttanut
sinä et ole monistuttanut
hän ei ole monistuttanut
me emme ole monistuttaneet
te ette ole monistuttaneet
he eivät ole monistuttaneet
passiivi: ei ole monistutettu
Pluskvamperfekti
minä olin monistuttanut
sinä olit monistuttanut
hän oli monistuttanut
me olimme monistuttaneet
te olitte monistuttaneet
he olivat monistuttaneet
passiivi: oli monistutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut monistuttanut
sinä et ollut monistuttanut
hän ei ollut monistuttanut
me emme olleet monistuttaneet
te ette olleet monistuttaneet
he eivät olleet monistuttaneet
passiivi: ei ollut monistutettu
Konditionaali
Preesens
minä monistuttaisin
sinä monistuttaisit
hän monistuttaisi
me monistuttaisimme
te monistuttaisitte
he monistuttaisivat
passiivi: monistutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en monistuttaisi
sinä et monistuttaisi
hän ei monistuttaisi
me emme monistuttaisi
te ette monistuttaisi
he eivät monistuttaisi
passiivi: ei monistutettaisi
Perfekti
minä olisin monistuttanut
sinä olisit monistuttanut
hän olisi monistuttanut
me olisimme monistuttaneet
te olisitte monistuttaneet
he olisivat monistuttaneet
passiivi: olisi monistutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi monistuttanut
sinä et olisi monistuttanut
hän ei olisi monistuttanut
me emme olisi monistuttaneet
te ette olisi monistuttaneet
he eivät olisi monistuttaneet
passiivi: ei olisi monistutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä monistuta
hän monistuttakoon
me monistuttakaamme
te monistuttakaa
he monistuttakoot
passiivi: monistutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä monistuta
hän älköön monistuttako
me älkäämme monistuttako
te älkää monistuttako
he älkööt monistuttako
passiivi: älköön monistutettako
Perfekti
hän olkoon monistuttanut
he olkoot monistuttaneet
passiivi: olkoon monistutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko monistuttanut
he älkööt olko monistuttaneet
passiivi: älköön olko monistutettu
Potentiaali
Preesens
minä monistuttanen
sinä monistuttanet
hän monistuttanee
me monistuttanemme
te monistuttanette
he monistuttanevat
passiivi: monistutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en monistuttane
sinä et monistuttane
hän ei monistuttane
me emme monistuttane
te ette monistuttane
he eivät monistuttane
passiivi: ei monistutettane
Perfekti
minä lienen monistuttanut
sinä lienet monistuttanut
hän lienee monistuttanut
me lienemme monistuttaneet
te lienette monistuttaneet
he lienevät monistuttaneet
passiivi: lienee monistutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene monistuttanut
sinä et liene monistuttanut
hän ei liene monistuttanut
me emme liene monistuttaneet
te ette liene monistuttaneet
he eivät liene monistuttaneet
passiivi: ei liene monistutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
monistuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
monistuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
monistutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
monistuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
monistutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.