to motivate
Preesens (minä)motivoin
Imperfekti (minä)motivoin
Verbin motivoida koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä motivoin
sinä motivoit
hän motivoi
me motivoimme
te motivoitte
he motivoivat
passiivi: motivoidaan
Preesens (kielteinen)
minä en motivoi
sinä et motivoi
hän ei motivoi
me emme motivoi
te ette motivoi
he eivät motivoi
passiivi: ei motivoida
Imperfekti
minä motivoin
sinä motivoit
hän motivoi
me motivoimme
te motivoitte
he motivoivat
passiivi: motivoitiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en motivoinut
sinä et motivoinut
hän ei motivoinut
me emme motivoineet
te ette motivoineet
he eivät motivoineet
passiivi: ei motivoitu
Perfekti
minä olen motivoinut
sinä olet motivoinut
hän on motivoinut
me olemme motivoineet
te olette motivoineet
he ovat motivoineet
passiivi: on motivoitu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole motivoinut
sinä et ole motivoinut
hän ei ole motivoinut
me emme ole motivoineet
te ette ole motivoineet
he eivät ole motivoineet
passiivi: ei ole motivoitu
Pluskvamperfekti
minä olin motivoinut
sinä olit motivoinut
hän oli motivoinut
me olimme motivoineet
te olitte motivoineet
he olivat motivoineet
passiivi: oli motivoitu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut motivoinut
sinä et ollut motivoinut
hän ei ollut motivoinut
me emme olleet motivoineet
te ette olleet motivoineet
he eivät olleet motivoineet
passiivi: ei ollut motivoitu
Konditionaali
Preesens
minä motivoisin
sinä motivoisit
hän motivoisi
me motivoisimme
te motivoisitte
he motivoisivat
passiivi: motivoitaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en motivoisi
sinä et motivoisi
hän ei motivoisi
me emme motivoisi
te ette motivoisi
he eivät motivoisi
passiivi: ei motivoitaisi
Perfekti
minä olisin motivoinut
sinä olisit motivoinut
hän olisi motivoinut
me olisimme motivoineet
te olisitte motivoineet
he olisivat motivoineet
passiivi: olisi motivoitu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi motivoinut
sinä et olisi motivoinut
hän ei olisi motivoinut
me emme olisi motivoineet
te ette olisi motivoineet
he eivät olisi motivoineet
passiivi: ei olisi motivoitu
Imperatiivi
Preesens
sinä motivoi
hän motivoikoon
me motivoikaamme
te motivoikaa
he motivoikoot
passiivi: motivoitakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä motivoi
hän älköön motivoiko
me älkäämme motivoiko
te älkää motivoiko
he älkööt motivoiko
passiivi: älköön motivoitako
Perfekti
hän olkoon motivoinut
he olkoot motivoineet
passiivi: olkoon motivoitu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko motivoinut
he älkööt olko motivoineet
passiivi: älköön olko motivoitu
Potentiaali
Preesens
minä motivoinen
sinä motivoinet
hän motivoinee
me motivoinemme
te motivoinette
he motivoinevat
passiivi: motivoitaneen
Preesens (kielteinen)
minä en motivoine
sinä et motivoine
hän ei motivoine
me emme motivoine
te ette motivoine
he eivät motivoine
passiivi: ei motivoitane
Perfekti
minä lienen motivoinut
sinä lienet motivoinut
hän lienee motivoinut
me lienemme motivoineet
te lienette motivoineet
he lienevät motivoineet
passiivi: lienee motivoitu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene motivoinut
sinä et liene motivoinut
hän ei liene motivoinut
me emme liene motivoineet
te ette liene motivoineet
he eivät liene motivoineet
passiivi: ei liene motivoitu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
motivoida
Aktiivin partisiippi (preesens)
motivoiva
Passiivin partisiippi (preesens)
motivoitava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
motivoinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
motivoitu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.