to be(come) motivated
Preesens (minä)motivoidun
Imperfekti (minä)motivoiduin
Verbin motivoitua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä motivoidun
sinä motivoidut
hän motivoituu
me motivoidumme
te motivoidutte
he motivoituvat
passiivi: motivoidutaan
Preesens (kielteinen)
minä en motivoidu
sinä et motivoidu
hän ei motivoidu
me emme motivoidu
te ette motivoidu
he eivät motivoidu
passiivi: ei motivoiduta
Imperfekti
minä motivoiduin
sinä motivoiduit
hän motivoitui
me motivoiduimme
te motivoiduitte
he motivoituivat
passiivi: motivoiduttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en motivoitunut
sinä et motivoitunut
hän ei motivoitunut
me emme motivoituneet
te ette motivoituneet
he eivät motivoituneet
passiivi: ei motivoiduttu
Perfekti
minä olen motivoitunut
sinä olet motivoitunut
hän on motivoitunut
me olemme motivoituneet
te olette motivoituneet
he ovat motivoituneet
passiivi: on motivoiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole motivoitunut
sinä et ole motivoitunut
hän ei ole motivoitunut
me emme ole motivoituneet
te ette ole motivoituneet
he eivät ole motivoituneet
passiivi: ei ole motivoiduttu
Pluskvamperfekti
minä olin motivoitunut
sinä olit motivoitunut
hän oli motivoitunut
me olimme motivoituneet
te olitte motivoituneet
he olivat motivoituneet
passiivi: oli motivoiduttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut motivoitunut
sinä et ollut motivoitunut
hän ei ollut motivoitunut
me emme olleet motivoituneet
te ette olleet motivoituneet
he eivät olleet motivoituneet
passiivi: ei ollut motivoiduttu
Konditionaali
Preesens
minä motivoituisin
sinä motivoituisit
hän motivoituisi
me motivoituisimme
te motivoituisitte
he motivoituisivat
passiivi: motivoiduttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en motivoituisi
sinä et motivoituisi
hän ei motivoituisi
me emme motivoituisi
te ette motivoituisi
he eivät motivoituisi
passiivi: ei motivoiduttaisi
Perfekti
minä olisin motivoitunut
sinä olisit motivoitunut
hän olisi motivoitunut
me olisimme motivoituneet
te olisitte motivoituneet
he olisivat motivoituneet
passiivi: olisi motivoiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi motivoitunut
sinä et olisi motivoitunut
hän ei olisi motivoitunut
me emme olisi motivoituneet
te ette olisi motivoituneet
he eivät olisi motivoituneet
passiivi: ei olisi motivoiduttu
Imperatiivi
Preesens
sinä motivoidu
hän motivoitukoon
me motivoitukaamme
te motivoitukaa
he motivoitukoot
passiivi: motivoiduttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä motivoidu
hän älköön motivoituko
me älkäämme motivoituko
te älkää motivoituko
he älkööt motivoituko
passiivi: älköön motivoiduttako
Perfekti
hän olkoon motivoitunut
he olkoot motivoituneet
passiivi: olkoon motivoiduttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko motivoitunut
he älkööt olko motivoituneet
passiivi: älköön olko motivoiduttu
Potentiaali
Preesens
minä motivoitunen
sinä motivoitunet
hän motivoitunee
me motivoitunemme
te motivoitunette
he motivoitunevat
passiivi: motivoiduttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en motivoitune
sinä et motivoitune
hän ei motivoitune
me emme motivoitune
te ette motivoitune
he eivät motivoitune
passiivi: ei motivoiduttane
Perfekti
minä lienen motivoitunut
sinä lienet motivoitunut
hän lienee motivoitunut
me lienemme motivoituneet
te lienette motivoituneet
he lienevät motivoituneet
passiivi: lienee motivoiduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene motivoitunut
sinä et liene motivoitunut
hän ei liene motivoitunut
me emme liene motivoituneet
te ette liene motivoituneet
he eivät liene motivoituneet
passiivi: ei liene motivoiduttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
motivoitua
Aktiivin partisiippi (preesens)
motivoituva
Passiivin partisiippi (preesens)
motivoiduttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
motivoitunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
motivoiduttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.