to tenderise/tenderize
Preesens (minä)mureutan
Imperfekti (minä)mureutin
Verbin mureuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä mureutan
sinä mureutat
hän mureuttaa
me mureutamme
te mureutatte
he mureuttavat
passiivi: mureutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en mureuta
sinä et mureuta
hän ei mureuta
me emme mureuta
te ette mureuta
he eivät mureuta
passiivi: ei mureuteta
Imperfekti
minä mureutin
sinä mureutit
hän mureutti
me mureutimme
te mureutitte
he mureuttivat
passiivi: mureutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en mureuttanut
sinä et mureuttanut
hän ei mureuttanut
me emme mureuttaneet
te ette mureuttaneet
he eivät mureuttaneet
passiivi: ei mureutettu
Perfekti
minä olen mureuttanut
sinä olet mureuttanut
hän on mureuttanut
me olemme mureuttaneet
te olette mureuttaneet
he ovat mureuttaneet
passiivi: on mureutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole mureuttanut
sinä et ole mureuttanut
hän ei ole mureuttanut
me emme ole mureuttaneet
te ette ole mureuttaneet
he eivät ole mureuttaneet
passiivi: ei ole mureutettu
Pluskvamperfekti
minä olin mureuttanut
sinä olit mureuttanut
hän oli mureuttanut
me olimme mureuttaneet
te olitte mureuttaneet
he olivat mureuttaneet
passiivi: oli mureutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut mureuttanut
sinä et ollut mureuttanut
hän ei ollut mureuttanut
me emme olleet mureuttaneet
te ette olleet mureuttaneet
he eivät olleet mureuttaneet
passiivi: ei ollut mureutettu
Konditionaali
Preesens
minä mureuttaisin
sinä mureuttaisit
hän mureuttaisi
me mureuttaisimme
te mureuttaisitte
he mureuttaisivat
passiivi: mureutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en mureuttaisi
sinä et mureuttaisi
hän ei mureuttaisi
me emme mureuttaisi
te ette mureuttaisi
he eivät mureuttaisi
passiivi: ei mureutettaisi
Perfekti
minä olisin mureuttanut
sinä olisit mureuttanut
hän olisi mureuttanut
me olisimme mureuttaneet
te olisitte mureuttaneet
he olisivat mureuttaneet
passiivi: olisi mureutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi mureuttanut
sinä et olisi mureuttanut
hän ei olisi mureuttanut
me emme olisi mureuttaneet
te ette olisi mureuttaneet
he eivät olisi mureuttaneet
passiivi: ei olisi mureutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä mureuta
hän mureuttakoon
me mureuttakaamme
te mureuttakaa
he mureuttakoot
passiivi: mureutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä mureuta
hän älköön mureuttako
me älkäämme mureuttako
te älkää mureuttako
he älkööt mureuttako
passiivi: älköön mureutettako
Perfekti
hän olkoon mureuttanut
he olkoot mureuttaneet
passiivi: olkoon mureutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko mureuttanut
he älkööt olko mureuttaneet
passiivi: älköön olko mureutettu
Potentiaali
Preesens
minä mureuttanen
sinä mureuttanet
hän mureuttanee
me mureuttanemme
te mureuttanette
he mureuttanevat
passiivi: mureutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en mureuttane
sinä et mureuttane
hän ei mureuttane
me emme mureuttane
te ette mureuttane
he eivät mureuttane
passiivi: ei mureutettane
Perfekti
minä lienen mureuttanut
sinä lienet mureuttanut
hän lienee mureuttanut
me lienemme mureuttaneet
te lienette mureuttaneet
he lienevät mureuttaneet
passiivi: lienee mureutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene mureuttanut
sinä et liene mureuttanut
hän ei liene mureuttanut
me emme liene mureuttaneet
te ette liene mureuttaneet
he eivät liene mureuttaneet
passiivi: ei liene mureutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
mureuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
mureuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
mureutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
mureuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
mureutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.