Preesens (minä)murtuilen
Imperfekti (minä)murtuilin
Verbin murtuilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä murtuilen
sinä murtuilet
hän murtuilee
me murtuilemme
te murtuilette
he murtuilevat
passiivi: murtuillaan
Preesens (kielteinen)
minä en murtuile
sinä et murtuile
hän ei murtuile
me emme murtuile
te ette murtuile
he eivät murtuile
passiivi: ei murtuilla
Imperfekti
minä murtuilin
sinä murtuilit
hän murtuili
me murtuilimme
te murtuilitte
he murtuilivat
passiivi: murtuiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en murtuillut
sinä et murtuillut
hän ei murtuillut
me emme murtuilleet
te ette murtuilleet
he eivät murtuilleet
passiivi: ei murtuiltu
Perfekti
minä olen murtuillut
sinä olet murtuillut
hän on murtuillut
me olemme murtuilleet
te olette murtuilleet
he ovat murtuilleet
passiivi: on murtuiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole murtuillut
sinä et ole murtuillut
hän ei ole murtuillut
me emme ole murtuilleet
te ette ole murtuilleet
he eivät ole murtuilleet
passiivi: ei ole murtuiltu
Pluskvamperfekti
minä olin murtuillut
sinä olit murtuillut
hän oli murtuillut
me olimme murtuilleet
te olitte murtuilleet
he olivat murtuilleet
passiivi: oli murtuiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut murtuillut
sinä et ollut murtuillut
hän ei ollut murtuillut
me emme olleet murtuilleet
te ette olleet murtuilleet
he eivät olleet murtuilleet
passiivi: ei ollut murtuiltu
Konditionaali
Preesens
minä murtuilisin
sinä murtuilisit
hän murtuilisi
me murtuilisimme
te murtuilisitte
he murtuilisivat
passiivi: murtuiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en murtuilisi
sinä et murtuilisi
hän ei murtuilisi
me emme murtuilisi
te ette murtuilisi
he eivät murtuilisi
passiivi: ei murtuiltaisi
Perfekti
minä olisin murtuillut
sinä olisit murtuillut
hän olisi murtuillut
me olisimme murtuilleet
te olisitte murtuilleet
he olisivat murtuilleet
passiivi: olisi murtuiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi murtuillut
sinä et olisi murtuillut
hän ei olisi murtuillut
me emme olisi murtuilleet
te ette olisi murtuilleet
he eivät olisi murtuilleet
passiivi: ei olisi murtuiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä murtuile
hän murtuilkoon
me murtuilkaamme
te murtuilkaa
he murtuilkoot
passiivi: murtuiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä murtuile
hän älköön murtuilko
me älkäämme murtuilko
te älkää murtuilko
he älkööt murtuilko
passiivi: älköön murtuiltako
Perfekti
hän olkoon murtuillut
he olkoot murtuilleet
passiivi: olkoon murtuiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko murtuillut
he älkööt olko murtuilleet
passiivi: älköön olko murtuiltu
Potentiaali
Preesens
minä murtuillen
sinä murtuillet
hän murtuillee
me murtuillemme
te murtuillette
he murtuillevat
passiivi: murtuiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en murtuille
sinä et murtuille
hän ei murtuille
me emme murtuille
te ette murtuille
he eivät murtuille
passiivi: ei murtuiltane
Perfekti
minä lienen murtuillut
sinä lienet murtuillut
hän lienee murtuillut
me lienemme murtuilleet
te lienette murtuilleet
he lienevät murtuilleet
passiivi: lienee murtuiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene murtuillut
sinä et liene murtuillut
hän ei liene murtuillut
me emme liene murtuilleet
te ette liene murtuilleet
he eivät liene murtuilleet
passiivi: ei liene murtuiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
murtuilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
murtuileva
Passiivin partisiippi (preesens)
murtuiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
murtuillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
murtuiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.