to scratch (to mark a surface with a sharp object)
Preesens (minä)naarmutan
Imperfekti (minä)naarmutin
Verbin naarmuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä naarmutan
sinä naarmutat
hän naarmuttaa
me naarmutamme
te naarmutatte
he naarmuttavat
passiivi: naarmutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en naarmuta
sinä et naarmuta
hän ei naarmuta
me emme naarmuta
te ette naarmuta
he eivät naarmuta
passiivi: ei naarmuteta
Imperfekti
minä naarmutin
sinä naarmutit
hän naarmutti
me naarmutimme
te naarmutitte
he naarmuttivat
passiivi: naarmutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en naarmuttanut
sinä et naarmuttanut
hän ei naarmuttanut
me emme naarmuttaneet
te ette naarmuttaneet
he eivät naarmuttaneet
passiivi: ei naarmutettu
Perfekti
minä olen naarmuttanut
sinä olet naarmuttanut
hän on naarmuttanut
me olemme naarmuttaneet
te olette naarmuttaneet
he ovat naarmuttaneet
passiivi: on naarmutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole naarmuttanut
sinä et ole naarmuttanut
hän ei ole naarmuttanut
me emme ole naarmuttaneet
te ette ole naarmuttaneet
he eivät ole naarmuttaneet
passiivi: ei ole naarmutettu
Pluskvamperfekti
minä olin naarmuttanut
sinä olit naarmuttanut
hän oli naarmuttanut
me olimme naarmuttaneet
te olitte naarmuttaneet
he olivat naarmuttaneet
passiivi: oli naarmutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut naarmuttanut
sinä et ollut naarmuttanut
hän ei ollut naarmuttanut
me emme olleet naarmuttaneet
te ette olleet naarmuttaneet
he eivät olleet naarmuttaneet
passiivi: ei ollut naarmutettu
Konditionaali
Preesens
minä naarmuttaisin
sinä naarmuttaisit
hän naarmuttaisi
me naarmuttaisimme
te naarmuttaisitte
he naarmuttaisivat
passiivi: naarmutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en naarmuttaisi
sinä et naarmuttaisi
hän ei naarmuttaisi
me emme naarmuttaisi
te ette naarmuttaisi
he eivät naarmuttaisi
passiivi: ei naarmutettaisi
Perfekti
minä olisin naarmuttanut
sinä olisit naarmuttanut
hän olisi naarmuttanut
me olisimme naarmuttaneet
te olisitte naarmuttaneet
he olisivat naarmuttaneet
passiivi: olisi naarmutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi naarmuttanut
sinä et olisi naarmuttanut
hän ei olisi naarmuttanut
me emme olisi naarmuttaneet
te ette olisi naarmuttaneet
he eivät olisi naarmuttaneet
passiivi: ei olisi naarmutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä naarmuta
hän naarmuttakoon
me naarmuttakaamme
te naarmuttakaa
he naarmuttakoot
passiivi: naarmutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä naarmuta
hän älköön naarmuttako
me älkäämme naarmuttako
te älkää naarmuttako
he älkööt naarmuttako
passiivi: älköön naarmutettako
Perfekti
hän olkoon naarmuttanut
he olkoot naarmuttaneet
passiivi: olkoon naarmutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko naarmuttanut
he älkööt olko naarmuttaneet
passiivi: älköön olko naarmutettu
Potentiaali
Preesens
minä naarmuttanen
sinä naarmuttanet
hän naarmuttanee
me naarmuttanemme
te naarmuttanette
he naarmuttanevat
passiivi: naarmutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en naarmuttane
sinä et naarmuttane
hän ei naarmuttane
me emme naarmuttane
te ette naarmuttane
he eivät naarmuttane
passiivi: ei naarmutettane
Perfekti
minä lienen naarmuttanut
sinä lienet naarmuttanut
hän lienee naarmuttanut
me lienemme naarmuttaneet
te lienette naarmuttaneet
he lienevät naarmuttaneet
passiivi: lienee naarmutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene naarmuttanut
sinä et liene naarmuttanut
hän ei liene naarmuttanut
me emme liene naarmuttaneet
te ette liene naarmuttaneet
he eivät liene naarmuttaneet
passiivi: ei liene naarmutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
naarmuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
naarmuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
naarmutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
naarmuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
naarmutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.