to become more lithe
Preesens (minä)norjistun
Imperfekti (minä)norjistuin
Verbin norjistua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä norjistun
sinä norjistut
hän norjistuu
me norjistumme
te norjistutte
he norjistuvat
passiivi: norjistutaan
Preesens (kielteinen)
minä en norjistu
sinä et norjistu
hän ei norjistu
me emme norjistu
te ette norjistu
he eivät norjistu
passiivi: ei norjistuta
Imperfekti
minä norjistuin
sinä norjistuit
hän norjistui
me norjistuimme
te norjistuitte
he norjistuivat
passiivi: norjistuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en norjistunut
sinä et norjistunut
hän ei norjistunut
me emme norjistuneet
te ette norjistuneet
he eivät norjistuneet
passiivi: ei norjistuttu
Perfekti
minä olen norjistunut
sinä olet norjistunut
hän on norjistunut
me olemme norjistuneet
te olette norjistuneet
he ovat norjistuneet
passiivi: on norjistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole norjistunut
sinä et ole norjistunut
hän ei ole norjistunut
me emme ole norjistuneet
te ette ole norjistuneet
he eivät ole norjistuneet
passiivi: ei ole norjistuttu
Pluskvamperfekti
minä olin norjistunut
sinä olit norjistunut
hän oli norjistunut
me olimme norjistuneet
te olitte norjistuneet
he olivat norjistuneet
passiivi: oli norjistuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut norjistunut
sinä et ollut norjistunut
hän ei ollut norjistunut
me emme olleet norjistuneet
te ette olleet norjistuneet
he eivät olleet norjistuneet
passiivi: ei ollut norjistuttu
Konditionaali
Preesens
minä norjistuisin
sinä norjistuisit
hän norjistuisi
me norjistuisimme
te norjistuisitte
he norjistuisivat
passiivi: norjistuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en norjistuisi
sinä et norjistuisi
hän ei norjistuisi
me emme norjistuisi
te ette norjistuisi
he eivät norjistuisi
passiivi: ei norjistuttaisi
Perfekti
minä olisin norjistunut
sinä olisit norjistunut
hän olisi norjistunut
me olisimme norjistuneet
te olisitte norjistuneet
he olisivat norjistuneet
passiivi: olisi norjistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi norjistunut
sinä et olisi norjistunut
hän ei olisi norjistunut
me emme olisi norjistuneet
te ette olisi norjistuneet
he eivät olisi norjistuneet
passiivi: ei olisi norjistuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä norjistu
hän norjistukoon
me norjistukaamme
te norjistukaa
he norjistukoot
passiivi: norjistuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä norjistu
hän älköön norjistuko
me älkäämme norjistuko
te älkää norjistuko
he älkööt norjistuko
passiivi: älköön norjistuttako
Perfekti
hän olkoon norjistunut
he olkoot norjistuneet
passiivi: olkoon norjistuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko norjistunut
he älkööt olko norjistuneet
passiivi: älköön olko norjistuttu
Potentiaali
Preesens
minä norjistunen
sinä norjistunet
hän norjistunee
me norjistunemme
te norjistunette
he norjistunevat
passiivi: norjistuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en norjistune
sinä et norjistune
hän ei norjistune
me emme norjistune
te ette norjistune
he eivät norjistune
passiivi: ei norjistuttane
Perfekti
minä lienen norjistunut
sinä lienet norjistunut
hän lienee norjistunut
me lienemme norjistuneet
te lienette norjistuneet
he lienevät norjistuneet
passiivi: lienee norjistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene norjistunut
sinä et liene norjistunut
hän ei liene norjistunut
me emme liene norjistuneet
te ette liene norjistuneet
he eivät liene norjistuneet
passiivi: ei liene norjistuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
norjistua
Aktiivin partisiippi (preesens)
norjistuva
Passiivin partisiippi (preesens)
norjistuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
norjistunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
norjistuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.