to trickle
Preesens (minä)norun
Imperfekti (minä)noruin
Verbin norua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä norun
sinä norut
hän noruu
me norumme
te norutte
he noruvat
passiivi: norutaan
Preesens (kielteinen)
minä en noru
sinä et noru
hän ei noru
me emme noru
te ette noru
he eivät noru
passiivi: ei noruta
Imperfekti
minä noruin
sinä noruit
hän norui
me noruimme
te noruitte
he noruivat
passiivi: noruttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en norunut
sinä et norunut
hän ei norunut
me emme noruneet
te ette noruneet
he eivät noruneet
passiivi: ei noruttu
Perfekti
minä olen norunut
sinä olet norunut
hän on norunut
me olemme noruneet
te olette noruneet
he ovat noruneet
passiivi: on noruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole norunut
sinä et ole norunut
hän ei ole norunut
me emme ole noruneet
te ette ole noruneet
he eivät ole noruneet
passiivi: ei ole noruttu
Pluskvamperfekti
minä olin norunut
sinä olit norunut
hän oli norunut
me olimme noruneet
te olitte noruneet
he olivat noruneet
passiivi: oli noruttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut norunut
sinä et ollut norunut
hän ei ollut norunut
me emme olleet noruneet
te ette olleet noruneet
he eivät olleet noruneet
passiivi: ei ollut noruttu
Konditionaali
Preesens
minä noruisin
sinä noruisit
hän noruisi
me noruisimme
te noruisitte
he noruisivat
passiivi: noruttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en noruisi
sinä et noruisi
hän ei noruisi
me emme noruisi
te ette noruisi
he eivät noruisi
passiivi: ei noruttaisi
Perfekti
minä olisin norunut
sinä olisit norunut
hän olisi norunut
me olisimme noruneet
te olisitte noruneet
he olisivat noruneet
passiivi: olisi noruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi norunut
sinä et olisi norunut
hän ei olisi norunut
me emme olisi noruneet
te ette olisi noruneet
he eivät olisi noruneet
passiivi: ei olisi noruttu
Imperatiivi
Preesens
sinä noru
hän norukoon
me norukaamme
te norukaa
he norukoot
passiivi: noruttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä noru
hän älköön noruko
me älkäämme noruko
te älkää noruko
he älkööt noruko
passiivi: älköön noruttako
Perfekti
hän olkoon norunut
he olkoot noruneet
passiivi: olkoon noruttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko norunut
he älkööt olko noruneet
passiivi: älköön olko noruttu
Potentiaali
Preesens
minä norunen
sinä norunet
hän norunee
me norunemme
te norunette
he norunevat
passiivi: noruttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en norune
sinä et norune
hän ei norune
me emme norune
te ette norune
he eivät norune
passiivi: ei noruttane
Perfekti
minä lienen norunut
sinä lienet norunut
hän lienee norunut
me lienemme noruneet
te lienette noruneet
he lienevät noruneet
passiivi: lienee noruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene norunut
sinä et liene norunut
hän ei liene norunut
me emme liene noruneet
te ette liene noruneet
he eivät liene noruneet
passiivi: ei liene noruttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
norua
Aktiivin partisiippi (preesens)
noruva
Passiivin partisiippi (preesens)
noruttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
norunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
noruttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.