to trickle
Preesens (minä)norutan
Imperfekti (minä)norutin
Verbin noruttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä norutan
sinä norutat
hän noruttaa
me norutamme
te norutatte
he noruttavat
passiivi: norutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en noruta
sinä et noruta
hän ei noruta
me emme noruta
te ette noruta
he eivät noruta
passiivi: ei noruteta
Imperfekti
minä norutin
sinä norutit
hän norutti
me norutimme
te norutitte
he noruttivat
passiivi: norutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en noruttanut
sinä et noruttanut
hän ei noruttanut
me emme noruttaneet
te ette noruttaneet
he eivät noruttaneet
passiivi: ei norutettu
Perfekti
minä olen noruttanut
sinä olet noruttanut
hän on noruttanut
me olemme noruttaneet
te olette noruttaneet
he ovat noruttaneet
passiivi: on norutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole noruttanut
sinä et ole noruttanut
hän ei ole noruttanut
me emme ole noruttaneet
te ette ole noruttaneet
he eivät ole noruttaneet
passiivi: ei ole norutettu
Pluskvamperfekti
minä olin noruttanut
sinä olit noruttanut
hän oli noruttanut
me olimme noruttaneet
te olitte noruttaneet
he olivat noruttaneet
passiivi: oli norutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut noruttanut
sinä et ollut noruttanut
hän ei ollut noruttanut
me emme olleet noruttaneet
te ette olleet noruttaneet
he eivät olleet noruttaneet
passiivi: ei ollut norutettu
Konditionaali
Preesens
minä noruttaisin
sinä noruttaisit
hän noruttaisi
me noruttaisimme
te noruttaisitte
he noruttaisivat
passiivi: norutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en noruttaisi
sinä et noruttaisi
hän ei noruttaisi
me emme noruttaisi
te ette noruttaisi
he eivät noruttaisi
passiivi: ei norutettaisi
Perfekti
minä olisin noruttanut
sinä olisit noruttanut
hän olisi noruttanut
me olisimme noruttaneet
te olisitte noruttaneet
he olisivat noruttaneet
passiivi: olisi norutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi noruttanut
sinä et olisi noruttanut
hän ei olisi noruttanut
me emme olisi noruttaneet
te ette olisi noruttaneet
he eivät olisi noruttaneet
passiivi: ei olisi norutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä noruta
hän noruttakoon
me noruttakaamme
te noruttakaa
he noruttakoot
passiivi: norutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä noruta
hän älköön noruttako
me älkäämme noruttako
te älkää noruttako
he älkööt noruttako
passiivi: älköön norutettako
Perfekti
hän olkoon noruttanut
he olkoot noruttaneet
passiivi: olkoon norutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko noruttanut
he älkööt olko noruttaneet
passiivi: älköön olko norutettu
Potentiaali
Preesens
minä noruttanen
sinä noruttanet
hän noruttanee
me noruttanemme
te noruttanette
he noruttanevat
passiivi: norutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en noruttane
sinä et noruttane
hän ei noruttane
me emme noruttane
te ette noruttane
he eivät noruttane
passiivi: ei norutettane
Perfekti
minä lienen noruttanut
sinä lienet noruttanut
hän lienee noruttanut
me lienemme noruttaneet
te lienette noruttaneet
he lienevät noruttaneet
passiivi: lienee norutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene noruttanut
sinä et liene noruttanut
hän ei liene noruttanut
me emme liene noruttaneet
te ette liene noruttaneet
he eivät liene noruttaneet
passiivi: ei liene norutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
noruttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
noruttava
Passiivin partisiippi (preesens)
norutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
noruttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
norutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.