to number (to label with numbers; to assign numbers to)
Preesens (minä)numeroin
Imperfekti (minä)numeroin
Verbin numeroida koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä numeroin
sinä numeroit
hän numeroi
me numeroimme
te numeroitte
he numeroivat
passiivi: numeroidaan
Preesens (kielteinen)
minä en numeroi
sinä et numeroi
hän ei numeroi
me emme numeroi
te ette numeroi
he eivät numeroi
passiivi: ei numeroida
Imperfekti
minä numeroin
sinä numeroit
hän numeroi
me numeroimme
te numeroitte
he numeroivat
passiivi: numeroitiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en numeroinut
sinä et numeroinut
hän ei numeroinut
me emme numeroineet
te ette numeroineet
he eivät numeroineet
passiivi: ei numeroitu
Perfekti
minä olen numeroinut
sinä olet numeroinut
hän on numeroinut
me olemme numeroineet
te olette numeroineet
he ovat numeroineet
passiivi: on numeroitu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole numeroinut
sinä et ole numeroinut
hän ei ole numeroinut
me emme ole numeroineet
te ette ole numeroineet
he eivät ole numeroineet
passiivi: ei ole numeroitu
Pluskvamperfekti
minä olin numeroinut
sinä olit numeroinut
hän oli numeroinut
me olimme numeroineet
te olitte numeroineet
he olivat numeroineet
passiivi: oli numeroitu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut numeroinut
sinä et ollut numeroinut
hän ei ollut numeroinut
me emme olleet numeroineet
te ette olleet numeroineet
he eivät olleet numeroineet
passiivi: ei ollut numeroitu
Konditionaali
Preesens
minä numeroisin
sinä numeroisit
hän numeroisi
me numeroisimme
te numeroisitte
he numeroisivat
passiivi: numeroitaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en numeroisi
sinä et numeroisi
hän ei numeroisi
me emme numeroisi
te ette numeroisi
he eivät numeroisi
passiivi: ei numeroitaisi
Perfekti
minä olisin numeroinut
sinä olisit numeroinut
hän olisi numeroinut
me olisimme numeroineet
te olisitte numeroineet
he olisivat numeroineet
passiivi: olisi numeroitu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi numeroinut
sinä et olisi numeroinut
hän ei olisi numeroinut
me emme olisi numeroineet
te ette olisi numeroineet
he eivät olisi numeroineet
passiivi: ei olisi numeroitu
Imperatiivi
Preesens
sinä numeroi
hän numeroikoon
me numeroikaamme
te numeroikaa
he numeroikoot
passiivi: numeroitakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä numeroi
hän älköön numeroiko
me älkäämme numeroiko
te älkää numeroiko
he älkööt numeroiko
passiivi: älköön numeroitako
Perfekti
hän olkoon numeroinut
he olkoot numeroineet
passiivi: olkoon numeroitu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko numeroinut
he älkööt olko numeroineet
passiivi: älköön olko numeroitu
Potentiaali
Preesens
minä numeroinen
sinä numeroinet
hän numeroinee
me numeroinemme
te numeroinette
he numeroinevat
passiivi: numeroitaneen
Preesens (kielteinen)
minä en numeroine
sinä et numeroine
hän ei numeroine
me emme numeroine
te ette numeroine
he eivät numeroine
passiivi: ei numeroitane
Perfekti
minä lienen numeroinut
sinä lienet numeroinut
hän lienee numeroinut
me lienemme numeroineet
te lienette numeroineet
he lienevät numeroineet
passiivi: lienee numeroitu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene numeroinut
sinä et liene numeroinut
hän ei liene numeroinut
me emme liene numeroineet
te ette liene numeroineet
he eivät liene numeroineet
passiivi: ei liene numeroitu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
numeroida
Aktiivin partisiippi (preesens)
numeroiva
Passiivin partisiippi (preesens)
numeroitava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
numeroinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
numeroitu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.