to realise/realize, become aware of, understand, perceive, recognise/recognize
Preesens (minä)oivallan
Imperfekti (minä)oivalsin
Verbin oivaltaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä oivallan
sinä oivallat
hän oivaltaa
me oivallamme
te oivallatte
he oivaltavat
passiivi: oivalletaan
Preesens (kielteinen)
minä en oivalla
sinä et oivalla
hän ei oivalla
me emme oivalla
te ette oivalla
he eivät oivalla
passiivi: ei oivalleta
Imperfekti
minä oivalsin
sinä oivalsit
hän oivalsi
me oivalsimme
te oivalsitte
he oivalsivat
passiivi: oivallettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en oivaltanut
sinä et oivaltanut
hän ei oivaltanut
me emme oivaltaneet
te ette oivaltaneet
he eivät oivaltaneet
passiivi: ei oivallettu
Perfekti
minä olen oivaltanut
sinä olet oivaltanut
hän on oivaltanut
me olemme oivaltaneet
te olette oivaltaneet
he ovat oivaltaneet
passiivi: on oivallettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole oivaltanut
sinä et ole oivaltanut
hän ei ole oivaltanut
me emme ole oivaltaneet
te ette ole oivaltaneet
he eivät ole oivaltaneet
passiivi: ei ole oivallettu
Pluskvamperfekti
minä olin oivaltanut
sinä olit oivaltanut
hän oli oivaltanut
me olimme oivaltaneet
te olitte oivaltaneet
he olivat oivaltaneet
passiivi: oli oivallettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut oivaltanut
sinä et ollut oivaltanut
hän ei ollut oivaltanut
me emme olleet oivaltaneet
te ette olleet oivaltaneet
he eivät olleet oivaltaneet
passiivi: ei ollut oivallettu
Konditionaali
Preesens
minä oivaltaisin
sinä oivaltaisit
hän oivaltaisi
me oivaltaisimme
te oivaltaisitte
he oivaltaisivat
passiivi: oivallettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en oivaltaisi
sinä et oivaltaisi
hän ei oivaltaisi
me emme oivaltaisi
te ette oivaltaisi
he eivät oivaltaisi
passiivi: ei oivallettaisi
Perfekti
minä olisin oivaltanut
sinä olisit oivaltanut
hän olisi oivaltanut
me olisimme oivaltaneet
te olisitte oivaltaneet
he olisivat oivaltaneet
passiivi: olisi oivallettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi oivaltanut
sinä et olisi oivaltanut
hän ei olisi oivaltanut
me emme olisi oivaltaneet
te ette olisi oivaltaneet
he eivät olisi oivaltaneet
passiivi: ei olisi oivallettu
Imperatiivi
Preesens
sinä oivalla
hän oivaltakoon
me oivaltakaamme
te oivaltakaa
he oivaltakoot
passiivi: oivallettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä oivalla
hän älköön oivaltako
me älkäämme oivaltako
te älkää oivaltako
he älkööt oivaltako
passiivi: älköön oivallettako
Perfekti
hän olkoon oivaltanut
he olkoot oivaltaneet
passiivi: olkoon oivallettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko oivaltanut
he älkööt olko oivaltaneet
passiivi: älköön olko oivallettu
Potentiaali
Preesens
minä oivaltanen
sinä oivaltanet
hän oivaltanee
me oivaltanemme
te oivaltanette
he oivaltanevat
passiivi: oivallettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en oivaltane
sinä et oivaltane
hän ei oivaltane
me emme oivaltane
te ette oivaltane
he eivät oivaltane
passiivi: ei oivallettane
Perfekti
minä lienen oivaltanut
sinä lienet oivaltanut
hän lienee oivaltanut
me lienemme oivaltaneet
te lienette oivaltaneet
he lienevät oivaltaneet
passiivi: lienee oivallettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene oivaltanut
sinä et liene oivaltanut
hän ei liene oivaltanut
me emme liene oivaltaneet
te ette liene oivaltaneet
he eivät liene oivaltaneet
passiivi: ei liene oivallettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
oivaltaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
oivaltava
Passiivin partisiippi (preesens)
oivallettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
oivaltanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
oivallettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.