to limp
Preesens (minä)onnun
Imperfekti (minä)onnuin
Verbin ontua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä onnun
sinä onnut
hän ontuu
me onnumme
te onnutte
he ontuvat
passiivi: onnutaan
Preesens (kielteinen)
minä en onnu
sinä et onnu
hän ei onnu
me emme onnu
te ette onnu
he eivät onnu
passiivi: ei onnuta
Imperfekti
minä onnuin
sinä onnuit
hän ontui
me onnuimme
te onnuitte
he ontuivat
passiivi: onnuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en ontunut
sinä et ontunut
hän ei ontunut
me emme ontuneet
te ette ontuneet
he eivät ontuneet
passiivi: ei onnuttu
Perfekti
minä olen ontunut
sinä olet ontunut
hän on ontunut
me olemme ontuneet
te olette ontuneet
he ovat ontuneet
passiivi: on onnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole ontunut
sinä et ole ontunut
hän ei ole ontunut
me emme ole ontuneet
te ette ole ontuneet
he eivät ole ontuneet
passiivi: ei ole onnuttu
Pluskvamperfekti
minä olin ontunut
sinä olit ontunut
hän oli ontunut
me olimme ontuneet
te olitte ontuneet
he olivat ontuneet
passiivi: oli onnuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut ontunut
sinä et ollut ontunut
hän ei ollut ontunut
me emme olleet ontuneet
te ette olleet ontuneet
he eivät olleet ontuneet
passiivi: ei ollut onnuttu
Konditionaali
Preesens
minä ontuisin
sinä ontuisit
hän ontuisi
me ontuisimme
te ontuisitte
he ontuisivat
passiivi: onnuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en ontuisi
sinä et ontuisi
hän ei ontuisi
me emme ontuisi
te ette ontuisi
he eivät ontuisi
passiivi: ei onnuttaisi
Perfekti
minä olisin ontunut
sinä olisit ontunut
hän olisi ontunut
me olisimme ontuneet
te olisitte ontuneet
he olisivat ontuneet
passiivi: olisi onnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi ontunut
sinä et olisi ontunut
hän ei olisi ontunut
me emme olisi ontuneet
te ette olisi ontuneet
he eivät olisi ontuneet
passiivi: ei olisi onnuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä onnu
hän ontukoon
me ontukaamme
te ontukaa
he ontukoot
passiivi: onnuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä onnu
hän älköön ontuko
me älkäämme ontuko
te älkää ontuko
he älkööt ontuko
passiivi: älköön onnuttako
Perfekti
hän olkoon ontunut
he olkoot ontuneet
passiivi: olkoon onnuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko ontunut
he älkööt olko ontuneet
passiivi: älköön olko onnuttu
Potentiaali
Preesens
minä ontunen
sinä ontunet
hän ontunee
me ontunemme
te ontunette
he ontunevat
passiivi: onnuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en ontune
sinä et ontune
hän ei ontune
me emme ontune
te ette ontune
he eivät ontune
passiivi: ei onnuttane
Perfekti
minä lienen ontunut
sinä lienet ontunut
hän lienee ontunut
me lienemme ontuneet
te lienette ontuneet
he lienevät ontuneet
passiivi: lienee onnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene ontunut
sinä et liene ontunut
hän ei liene ontunut
me emme liene ontuneet
te ette liene ontuneet
he eivät liene ontuneet
passiivi: ei liene onnuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
ontua
Aktiivin partisiippi (preesens)
ontuva
Passiivin partisiippi (preesens)
onnuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
ontunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
onnuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.