Verbin oppia taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

oppia
to learn
Kotus 61*B/sallia
pp–p gradation
Preesens (minä)opin
Imperfekti (minä)opin
Verbin oppia koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä opin
sinä opit
hän oppii
me opimme
te opitte
he oppivat
passiivi: opitaan

Preesens (kielteinen)

minä en opi
sinä et opi
hän ei opi
me emme opi
te ette opi
he eivät opi
passiivi: ei opita

Imperfekti

minä opin
sinä opit
hän oppi
me opimme
te opitte
he oppivat
passiivi: opittiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en oppinut
sinä et oppinut
hän ei oppinut
me emme oppineet
te ette oppineet
he eivät oppineet
passiivi: ei opittu

Perfekti

minä olen oppinut
sinä olet oppinut
hän on oppinut
me olemme oppineet
te olette oppineet
he ovat oppineet
passiivi: on opittu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole oppinut
sinä et ole oppinut
hän ei ole oppinut
me emme ole oppineet
te ette ole oppineet
he eivät ole oppineet
passiivi: ei ole opittu

Pluskvamperfekti

minä olin oppinut
sinä olit oppinut
hän oli oppinut
me olimme oppineet
te olitte oppineet
he olivat oppineet
passiivi: oli opittu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut oppinut
sinä et ollut oppinut
hän ei ollut oppinut
me emme olleet oppineet
te ette olleet oppineet
he eivät olleet oppineet
passiivi: ei ollut opittu

Konditionaali

Preesens

minä oppisin
sinä oppisit
hän oppisi
me oppisimme
te oppisitte
he oppisivat
passiivi: opittaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en oppisi
sinä et oppisi
hän ei oppisi
me emme oppisi
te ette oppisi
he eivät oppisi
passiivi: ei opittaisi

Perfekti

minä olisin oppinut
sinä olisit oppinut
hän olisi oppinut
me olisimme oppineet
te olisitte oppineet
he olisivat oppineet
passiivi: olisi opittu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi oppinut
sinä et olisi oppinut
hän ei olisi oppinut
me emme olisi oppineet
te ette olisi oppineet
he eivät olisi oppineet
passiivi: ei olisi opittu

Imperatiivi

Preesens

sinä opi
hän oppikoon
me oppikaamme
te oppikaa
he oppikoot
passiivi: opittakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä opi
hän älköön oppiko
me älkäämme oppiko
te älkää oppiko
he älkööt oppiko
passiivi: älköön opittako

Perfekti

hän olkoon oppinut
he olkoot oppineet
passiivi: olkoon opittu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko oppinut
he älkööt olko oppineet
passiivi: älköön olko opittu

Potentiaali

Preesens

minä oppinen
sinä oppinet
hän oppinee
me oppinemme
te oppinette
he oppinevat
passiivi: opittaneen

Preesens (kielteinen)

minä en oppine
sinä et oppine
hän ei oppine
me emme oppine
te ette oppine
he eivät oppine
passiivi: ei opittane

Perfekti

minä lienen oppinut
sinä lienet oppinut
hän lienee oppinut
me lienemme oppineet
te lienette oppineet
he lienevät oppineet
passiivi: lienee opittu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene oppinut
sinä et liene oppinut
hän ei liene oppinut
me emme liene oppineet
te ette liene oppineet
he eivät liene oppineet
passiivi: ei liene opittu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

oppia

Aktiivin partisiippi (preesens)

oppiva

Passiivin partisiippi (preesens)

opittava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

oppinut

Passiivin partisiippi (perfekti)

opittu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.