to be partitioned or allotted
Preesens (minä)ositun
Imperfekti (minä)osituin
Verbin osittua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä ositun
sinä ositut
hän osittuu
me ositumme
te ositutte
he osittuvat
passiivi: ositutaan
Preesens (kielteinen)
minä en ositu
sinä et ositu
hän ei ositu
me emme ositu
te ette ositu
he eivät ositu
passiivi: ei osituta
Imperfekti
minä osituin
sinä osituit
hän osittui
me osituimme
te osituitte
he osittuivat
passiivi: osituttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en osittunut
sinä et osittunut
hän ei osittunut
me emme osittuneet
te ette osittuneet
he eivät osittuneet
passiivi: ei osituttu
Perfekti
minä olen osittunut
sinä olet osittunut
hän on osittunut
me olemme osittuneet
te olette osittuneet
he ovat osittuneet
passiivi: on osituttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole osittunut
sinä et ole osittunut
hän ei ole osittunut
me emme ole osittuneet
te ette ole osittuneet
he eivät ole osittuneet
passiivi: ei ole osituttu
Pluskvamperfekti
minä olin osittunut
sinä olit osittunut
hän oli osittunut
me olimme osittuneet
te olitte osittuneet
he olivat osittuneet
passiivi: oli osituttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut osittunut
sinä et ollut osittunut
hän ei ollut osittunut
me emme olleet osittuneet
te ette olleet osittuneet
he eivät olleet osittuneet
passiivi: ei ollut osituttu
Konditionaali
Preesens
minä osittuisin
sinä osittuisit
hän osittuisi
me osittuisimme
te osittuisitte
he osittuisivat
passiivi: osituttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en osittuisi
sinä et osittuisi
hän ei osittuisi
me emme osittuisi
te ette osittuisi
he eivät osittuisi
passiivi: ei osituttaisi
Perfekti
minä olisin osittunut
sinä olisit osittunut
hän olisi osittunut
me olisimme osittuneet
te olisitte osittuneet
he olisivat osittuneet
passiivi: olisi osituttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi osittunut
sinä et olisi osittunut
hän ei olisi osittunut
me emme olisi osittuneet
te ette olisi osittuneet
he eivät olisi osittuneet
passiivi: ei olisi osituttu
Imperatiivi
Preesens
sinä ositu
hän osittukoon
me osittukaamme
te osittukaa
he osittukoot
passiivi: osituttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä ositu
hän älköön osittuko
me älkäämme osittuko
te älkää osittuko
he älkööt osittuko
passiivi: älköön osituttako
Perfekti
hän olkoon osittunut
he olkoot osittuneet
passiivi: olkoon osituttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko osittunut
he älkööt olko osittuneet
passiivi: älköön olko osituttu
Potentiaali
Preesens
minä osittunen
sinä osittunet
hän osittunee
me osittunemme
te osittunette
he osittunevat
passiivi: osituttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en osittune
sinä et osittune
hän ei osittune
me emme osittune
te ette osittune
he eivät osittune
passiivi: ei osituttane
Perfekti
minä lienen osittunut
sinä lienet osittunut
hän lienee osittunut
me lienemme osittuneet
te lienette osittuneet
he lienevät osittuneet
passiivi: lienee osituttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene osittunut
sinä et liene osittunut
hän ei liene osittunut
me emme liene osittuneet
te ette liene osittuneet
he eivät liene osittuneet
passiivi: ei liene osituttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
osittua
Aktiivin partisiippi (preesens)
osittuva
Passiivin partisiippi (preesens)
osituttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
osittunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
osituttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.