to spackle (to fill with a spackle or other similar filler)
Preesens (minä)paklaan
Imperfekti (minä)paklasin
Verbin paklata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä paklaan
sinä paklaat
hän paklaa
me paklaamme
te paklaatte
he paklaavat
passiivi: paklataan
Preesens (kielteinen)
minä en paklaa
sinä et paklaa
hän ei paklaa
me emme paklaa
te ette paklaa
he eivät paklaa
passiivi: ei paklata
Imperfekti
minä paklasin
sinä paklasit
hän paklasi
me paklasimme
te paklasitte
he paklasivat
passiivi: paklattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en paklannut
sinä et paklannut
hän ei paklannut
me emme paklanneet
te ette paklanneet
he eivät paklanneet
passiivi: ei paklattu
Perfekti
minä olen paklannut
sinä olet paklannut
hän on paklannut
me olemme paklanneet
te olette paklanneet
he ovat paklanneet
passiivi: on paklattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole paklannut
sinä et ole paklannut
hän ei ole paklannut
me emme ole paklanneet
te ette ole paklanneet
he eivät ole paklanneet
passiivi: ei ole paklattu
Pluskvamperfekti
minä olin paklannut
sinä olit paklannut
hän oli paklannut
me olimme paklanneet
te olitte paklanneet
he olivat paklanneet
passiivi: oli paklattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut paklannut
sinä et ollut paklannut
hän ei ollut paklannut
me emme olleet paklanneet
te ette olleet paklanneet
he eivät olleet paklanneet
passiivi: ei ollut paklattu
Konditionaali
Preesens
minä paklaisin
sinä paklaisit
hän paklaisi
me paklaisimme
te paklaisitte
he paklaisivat
passiivi: paklattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en paklaisi
sinä et paklaisi
hän ei paklaisi
me emme paklaisi
te ette paklaisi
he eivät paklaisi
passiivi: ei paklattaisi
Perfekti
minä olisin paklannut
sinä olisit paklannut
hän olisi paklannut
me olisimme paklanneet
te olisitte paklanneet
he olisivat paklanneet
passiivi: olisi paklattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi paklannut
sinä et olisi paklannut
hän ei olisi paklannut
me emme olisi paklanneet
te ette olisi paklanneet
he eivät olisi paklanneet
passiivi: ei olisi paklattu
Imperatiivi
Preesens
sinä paklaa
hän paklatkoon
me paklatkaamme
te paklatkaa
he paklatkoot
passiivi: paklattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä paklaa
hän älköön paklatko
me älkäämme paklatko
te älkää paklatko
he älkööt paklatko
passiivi: älköön paklattako
Perfekti
hän olkoon paklannut
he olkoot paklanneet
passiivi: olkoon paklattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko paklannut
he älkööt olko paklanneet
passiivi: älköön olko paklattu
Potentiaali
Preesens
minä paklannen
sinä paklannet
hän paklannee
me paklannemme
te paklannette
he paklannevat
passiivi: paklattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en paklanne
sinä et paklanne
hän ei paklanne
me emme paklanne
te ette paklanne
he eivät paklanne
passiivi: ei paklattane
Perfekti
minä lienen paklannut
sinä lienet paklannut
hän lienee paklannut
me lienemme paklanneet
te lienette paklanneet
he lienevät paklanneet
passiivi: lienee paklattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene paklannut
sinä et liene paklannut
hän ei liene paklannut
me emme liene paklanneet
te ette liene paklanneet
he eivät liene paklanneet
passiivi: ei liene paklattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
paklata
Aktiivin partisiippi (preesens)
paklaava
Passiivin partisiippi (preesens)
paklattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
paklannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
paklattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.