Verbin parkata taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

parkata
to debark trees
Kotus 73*A/salata
kk–k gradation
Preesens (minä)parkkaan
Imperfekti (minä)parkkasin
Verbin parkata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä parkkaan
sinä parkkaat
hän parkkaa
me parkkaamme
te parkkaatte
he parkkaavat
passiivi: parkataan

Preesens (kielteinen)

minä en parkkaa
sinä et parkkaa
hän ei parkkaa
me emme parkkaa
te ette parkkaa
he eivät parkkaa
passiivi: ei parkata

Imperfekti

minä parkkasin
sinä parkkasit
hän parkkasi
me parkkasimme
te parkkasitte
he parkkasivat
passiivi: parkattiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en parkannut
sinä et parkannut
hän ei parkannut
me emme parkanneet
te ette parkanneet
he eivät parkanneet
passiivi: ei parkattu

Perfekti

minä olen parkannut
sinä olet parkannut
hän on parkannut
me olemme parkanneet
te olette parkanneet
he ovat parkanneet
passiivi: on parkattu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole parkannut
sinä et ole parkannut
hän ei ole parkannut
me emme ole parkanneet
te ette ole parkanneet
he eivät ole parkanneet
passiivi: ei ole parkattu

Pluskvamperfekti

minä olin parkannut
sinä olit parkannut
hän oli parkannut
me olimme parkanneet
te olitte parkanneet
he olivat parkanneet
passiivi: oli parkattu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut parkannut
sinä et ollut parkannut
hän ei ollut parkannut
me emme olleet parkanneet
te ette olleet parkanneet
he eivät olleet parkanneet
passiivi: ei ollut parkattu

Konditionaali

Preesens

minä parkkaisin
sinä parkkaisit
hän parkkaisi
me parkkaisimme
te parkkaisitte
he parkkaisivat
passiivi: parkattaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en parkkaisi
sinä et parkkaisi
hän ei parkkaisi
me emme parkkaisi
te ette parkkaisi
he eivät parkkaisi
passiivi: ei parkattaisi

Perfekti

minä olisin parkannut
sinä olisit parkannut
hän olisi parkannut
me olisimme parkanneet
te olisitte parkanneet
he olisivat parkanneet
passiivi: olisi parkattu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi parkannut
sinä et olisi parkannut
hän ei olisi parkannut
me emme olisi parkanneet
te ette olisi parkanneet
he eivät olisi parkanneet
passiivi: ei olisi parkattu

Imperatiivi

Preesens

sinä parkkaa
hän parkatkoon
me parkatkaamme
te parkatkaa
he parkatkoot
passiivi: parkattakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä parkkaa
hän älköön parkatko
me älkäämme parkatko
te älkää parkatko
he älkööt parkatko
passiivi: älköön parkattako

Perfekti

hän olkoon parkannut
he olkoot parkanneet
passiivi: olkoon parkattu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko parkannut
he älkööt olko parkanneet
passiivi: älköön olko parkattu

Potentiaali

Preesens

minä parkannen
sinä parkannet
hän parkannee
me parkannemme
te parkannette
he parkannevat
passiivi: parkattaneen

Preesens (kielteinen)

minä en parkanne
sinä et parkanne
hän ei parkanne
me emme parkanne
te ette parkanne
he eivät parkanne
passiivi: ei parkattane

Perfekti

minä lienen parkannut
sinä lienet parkannut
hän lienee parkannut
me lienemme parkanneet
te lienette parkanneet
he lienevät parkanneet
passiivi: lienee parkattu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene parkannut
sinä et liene parkannut
hän ei liene parkannut
me emme liene parkanneet
te ette liene parkanneet
he eivät liene parkanneet
passiivi: ei liene parkattu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

parkata

Aktiivin partisiippi (preesens)

parkkaava

Passiivin partisiippi (preesens)

parkattava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

parkannut

Passiivin partisiippi (perfekti)

parkattu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.