to tan (leather)
Preesens (minä)parkitsen
Imperfekti (minä)parkitsin
Verbin parkita koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä parkitsen
sinä parkitset
hän parkitsee
me parkitsemme
te parkitsette
he parkitsevat
passiivi: parkitaan
Preesens (kielteinen)
minä en parkitse
sinä et parkitse
hän ei parkitse
me emme parkitse
te ette parkitse
he eivät parkitse
passiivi: ei parkita
Imperfekti
minä parkitsin
sinä parkitsit
hän parkitsi
me parkitsimme
te parkitsitte
he parkitsivat
passiivi: parkittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en parkinnut
sinä et parkinnut
hän ei parkinnut
me emme parkinneet
te ette parkinneet
he eivät parkinneet
passiivi: ei parkittu
Perfekti
minä olen parkinnut
sinä olet parkinnut
hän on parkinnut
me olemme parkinneet
te olette parkinneet
he ovat parkinneet
passiivi: on parkittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole parkinnut
sinä et ole parkinnut
hän ei ole parkinnut
me emme ole parkinneet
te ette ole parkinneet
he eivät ole parkinneet
passiivi: ei ole parkittu
Pluskvamperfekti
minä olin parkinnut
sinä olit parkinnut
hän oli parkinnut
me olimme parkinneet
te olitte parkinneet
he olivat parkinneet
passiivi: oli parkittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut parkinnut
sinä et ollut parkinnut
hän ei ollut parkinnut
me emme olleet parkinneet
te ette olleet parkinneet
he eivät olleet parkinneet
passiivi: ei ollut parkittu
Konditionaali
Preesens
minä parkitsisin
sinä parkitsisit
hän parkitsisi
me parkitsisimme
te parkitsisitte
he parkitsisivat
passiivi: parkittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en parkitsisi
sinä et parkitsisi
hän ei parkitsisi
me emme parkitsisi
te ette parkitsisi
he eivät parkitsisi
passiivi: ei parkittaisi
Perfekti
minä olisin parkinnut
sinä olisit parkinnut
hän olisi parkinnut
me olisimme parkinneet
te olisitte parkinneet
he olisivat parkinneet
passiivi: olisi parkittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi parkinnut
sinä et olisi parkinnut
hän ei olisi parkinnut
me emme olisi parkinneet
te ette olisi parkinneet
he eivät olisi parkinneet
passiivi: ei olisi parkittu
Imperatiivi
Preesens
sinä parkitse
hän parkitkoon
me parkitkaamme
te parkitkaa
he parkitkoot
passiivi: parkittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä parkitse
hän älköön parkitko
me älkäämme parkitko
te älkää parkitko
he älkööt parkitko
passiivi: älköön parkittako
Perfekti
hän olkoon parkinnut
he olkoot parkinneet
passiivi: olkoon parkittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko parkinnut
he älkööt olko parkinneet
passiivi: älköön olko parkittu
Potentiaali
Preesens
minä parkinnen
sinä parkinnet
hän parkinnee
me parkinnemme
te parkinnette
he parkinnevat
passiivi: parkittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en parkinne
sinä et parkinne
hän ei parkinne
me emme parkinne
te ette parkinne
he eivät parkinne
passiivi: ei parkittane
Perfekti
minä lienen parkinnut
sinä lienet parkinnut
hän lienee parkinnut
me lienemme parkinneet
te lienette parkinneet
he lienevät parkinneet
passiivi: lienee parkittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene parkinnut
sinä et liene parkinnut
hän ei liene parkinnut
me emme liene parkinneet
te ette liene parkinneet
he eivät liene parkinneet
passiivi: ei liene parkittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
parkita
Aktiivin partisiippi (preesens)
parkitseva
Passiivin partisiippi (preesens)
parkittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
parkinnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
parkittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.