to decay, decompose
Preesens (minä)pehkaannun
Imperfekti (minä)pehkaannuin
Verbin pehkaantua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä pehkaannun
sinä pehkaannut
hän pehkaantuu
me pehkaannumme
te pehkaannutte
he pehkaantuvat
passiivi: pehkaannutaan
Preesens (kielteinen)
minä en pehkaannu
sinä et pehkaannu
hän ei pehkaannu
me emme pehkaannu
te ette pehkaannu
he eivät pehkaannu
passiivi: ei pehkaannuta
Imperfekti
minä pehkaannuin
sinä pehkaannuit
hän pehkaantui
me pehkaannuimme
te pehkaannuitte
he pehkaantuivat
passiivi: pehkaannuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en pehkaantunut
sinä et pehkaantunut
hän ei pehkaantunut
me emme pehkaantuneet
te ette pehkaantuneet
he eivät pehkaantuneet
passiivi: ei pehkaannuttu
Perfekti
minä olen pehkaantunut
sinä olet pehkaantunut
hän on pehkaantunut
me olemme pehkaantuneet
te olette pehkaantuneet
he ovat pehkaantuneet
passiivi: on pehkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole pehkaantunut
sinä et ole pehkaantunut
hän ei ole pehkaantunut
me emme ole pehkaantuneet
te ette ole pehkaantuneet
he eivät ole pehkaantuneet
passiivi: ei ole pehkaannuttu
Pluskvamperfekti
minä olin pehkaantunut
sinä olit pehkaantunut
hän oli pehkaantunut
me olimme pehkaantuneet
te olitte pehkaantuneet
he olivat pehkaantuneet
passiivi: oli pehkaannuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut pehkaantunut
sinä et ollut pehkaantunut
hän ei ollut pehkaantunut
me emme olleet pehkaantuneet
te ette olleet pehkaantuneet
he eivät olleet pehkaantuneet
passiivi: ei ollut pehkaannuttu
Konditionaali
Preesens
minä pehkaantuisin
sinä pehkaantuisit
hän pehkaantuisi
me pehkaantuisimme
te pehkaantuisitte
he pehkaantuisivat
passiivi: pehkaannuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en pehkaantuisi
sinä et pehkaantuisi
hän ei pehkaantuisi
me emme pehkaantuisi
te ette pehkaantuisi
he eivät pehkaantuisi
passiivi: ei pehkaannuttaisi
Perfekti
minä olisin pehkaantunut
sinä olisit pehkaantunut
hän olisi pehkaantunut
me olisimme pehkaantuneet
te olisitte pehkaantuneet
he olisivat pehkaantuneet
passiivi: olisi pehkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi pehkaantunut
sinä et olisi pehkaantunut
hän ei olisi pehkaantunut
me emme olisi pehkaantuneet
te ette olisi pehkaantuneet
he eivät olisi pehkaantuneet
passiivi: ei olisi pehkaannuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä pehkaannu
hän pehkaantukoon
me pehkaantukaamme
te pehkaantukaa
he pehkaantukoot
passiivi: pehkaannuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä pehkaannu
hän älköön pehkaantuko
me älkäämme pehkaantuko
te älkää pehkaantuko
he älkööt pehkaantuko
passiivi: älköön pehkaannuttako
Perfekti
hän olkoon pehkaantunut
he olkoot pehkaantuneet
passiivi: olkoon pehkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko pehkaantunut
he älkööt olko pehkaantuneet
passiivi: älköön olko pehkaannuttu
Potentiaali
Preesens
minä pehkaantunen
sinä pehkaantunet
hän pehkaantunee
me pehkaantunemme
te pehkaantunette
he pehkaantunevat
passiivi: pehkaannuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en pehkaantune
sinä et pehkaantune
hän ei pehkaantune
me emme pehkaantune
te ette pehkaantune
he eivät pehkaantune
passiivi: ei pehkaannuttane
Perfekti
minä lienen pehkaantunut
sinä lienet pehkaantunut
hän lienee pehkaantunut
me lienemme pehkaantuneet
te lienette pehkaantuneet
he lienevät pehkaantuneet
passiivi: lienee pehkaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene pehkaantunut
sinä et liene pehkaantunut
hän ei liene pehkaantunut
me emme liene pehkaantuneet
te ette liene pehkaantuneet
he eivät liene pehkaantuneet
passiivi: ei liene pehkaannuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
pehkaantua
Aktiivin partisiippi (preesens)
pehkaantuva
Passiivin partisiippi (preesens)
pehkaannuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
pehkaantunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
pehkaannuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.