to rummage, to forage, to dig through
Preesens (minä)pengon
Imperfekti (minä)pengoin
Verbin penkoa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä pengon
sinä pengot
hän penkoo
me pengomme
te pengotte
he penkovat
passiivi: pengotaan
Preesens (kielteinen)
minä en pengo
sinä et pengo
hän ei pengo
me emme pengo
te ette pengo
he eivät pengo
passiivi: ei pengota
Imperfekti
minä pengoin
sinä pengoit
hän penkoi
me pengoimme
te pengoitte
he penkoivat
passiivi: pengottiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en penkonut
sinä et penkonut
hän ei penkonut
me emme penkoneet
te ette penkoneet
he eivät penkoneet
passiivi: ei pengottu
Perfekti
minä olen penkonut
sinä olet penkonut
hän on penkonut
me olemme penkoneet
te olette penkoneet
he ovat penkoneet
passiivi: on pengottu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole penkonut
sinä et ole penkonut
hän ei ole penkonut
me emme ole penkoneet
te ette ole penkoneet
he eivät ole penkoneet
passiivi: ei ole pengottu
Pluskvamperfekti
minä olin penkonut
sinä olit penkonut
hän oli penkonut
me olimme penkoneet
te olitte penkoneet
he olivat penkoneet
passiivi: oli pengottu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut penkonut
sinä et ollut penkonut
hän ei ollut penkonut
me emme olleet penkoneet
te ette olleet penkoneet
he eivät olleet penkoneet
passiivi: ei ollut pengottu
Konditionaali
Preesens
minä penkoisin
sinä penkoisit
hän penkoisi
me penkoisimme
te penkoisitte
he penkoisivat
passiivi: pengottaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en penkoisi
sinä et penkoisi
hän ei penkoisi
me emme penkoisi
te ette penkoisi
he eivät penkoisi
passiivi: ei pengottaisi
Perfekti
minä olisin penkonut
sinä olisit penkonut
hän olisi penkonut
me olisimme penkoneet
te olisitte penkoneet
he olisivat penkoneet
passiivi: olisi pengottu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi penkonut
sinä et olisi penkonut
hän ei olisi penkonut
me emme olisi penkoneet
te ette olisi penkoneet
he eivät olisi penkoneet
passiivi: ei olisi pengottu
Imperatiivi
Preesens
sinä pengo
hän penkokoon
me penkokaamme
te penkokaa
he penkokoot
passiivi: pengottakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä pengo
hän älköön penkoko
me älkäämme penkoko
te älkää penkoko
he älkööt penkoko
passiivi: älköön pengottako
Perfekti
hän olkoon penkonut
he olkoot penkoneet
passiivi: olkoon pengottu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko penkonut
he älkööt olko penkoneet
passiivi: älköön olko pengottu
Potentiaali
Preesens
minä penkonen
sinä penkonet
hän penkonee
me penkonemme
te penkonette
he penkonevat
passiivi: pengottaneen
Preesens (kielteinen)
minä en penkone
sinä et penkone
hän ei penkone
me emme penkone
te ette penkone
he eivät penkone
passiivi: ei pengottane
Perfekti
minä lienen penkonut
sinä lienet penkonut
hän lienee penkonut
me lienemme penkoneet
te lienette penkoneet
he lienevät penkoneet
passiivi: lienee pengottu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene penkonut
sinä et liene penkonut
hän ei liene penkonut
me emme liene penkoneet
te ette liene penkoneet
he eivät liene penkoneet
passiivi: ei liene pengottu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
penkoa
Aktiivin partisiippi (preesens)
penkova
Passiivin partisiippi (preesens)
pengottava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
penkonut
Passiivin partisiippi (perfekti)
pengottu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.