to call for, demand (to demand something publicly, especially in politics)
Preesens (minä)peräänkuulutan
Imperfekti (minä)peräänkuulutin
Verbin peräänkuuluttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä peräänkuulutan
sinä peräänkuulutat
hän peräänkuuluttaa
me peräänkuulutamme
te peräänkuulutatte
he peräänkuuluttavat
passiivi: peräänkuulutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en peräänkuuluta
sinä et peräänkuuluta
hän ei peräänkuuluta
me emme peräänkuuluta
te ette peräänkuuluta
he eivät peräänkuuluta
passiivi: ei peräänkuuluteta
Imperfekti
minä peräänkuulutin
sinä peräänkuulutit
hän peräänkuulutti
me peräänkuulutimme
te peräänkuulutitte
he peräänkuuluttivat
passiivi: peräänkuulutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en peräänkuuluttanut
sinä et peräänkuuluttanut
hän ei peräänkuuluttanut
me emme peräänkuuluttaneet
te ette peräänkuuluttaneet
he eivät peräänkuuluttaneet
passiivi: ei peräänkuulutettu
Perfekti
minä olen peräänkuuluttanut
sinä olet peräänkuuluttanut
hän on peräänkuuluttanut
me olemme peräänkuuluttaneet
te olette peräänkuuluttaneet
he ovat peräänkuuluttaneet
passiivi: on peräänkuulutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole peräänkuuluttanut
sinä et ole peräänkuuluttanut
hän ei ole peräänkuuluttanut
me emme ole peräänkuuluttaneet
te ette ole peräänkuuluttaneet
he eivät ole peräänkuuluttaneet
passiivi: ei ole peräänkuulutettu
Pluskvamperfekti
minä olin peräänkuuluttanut
sinä olit peräänkuuluttanut
hän oli peräänkuuluttanut
me olimme peräänkuuluttaneet
te olitte peräänkuuluttaneet
he olivat peräänkuuluttaneet
passiivi: oli peräänkuulutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut peräänkuuluttanut
sinä et ollut peräänkuuluttanut
hän ei ollut peräänkuuluttanut
me emme olleet peräänkuuluttaneet
te ette olleet peräänkuuluttaneet
he eivät olleet peräänkuuluttaneet
passiivi: ei ollut peräänkuulutettu
Konditionaali
Preesens
minä peräänkuuluttaisin
sinä peräänkuuluttaisit
hän peräänkuuluttaisi
me peräänkuuluttaisimme
te peräänkuuluttaisitte
he peräänkuuluttaisivat
passiivi: peräänkuulutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en peräänkuuluttaisi
sinä et peräänkuuluttaisi
hän ei peräänkuuluttaisi
me emme peräänkuuluttaisi
te ette peräänkuuluttaisi
he eivät peräänkuuluttaisi
passiivi: ei peräänkuulutettaisi
Perfekti
minä olisin peräänkuuluttanut
sinä olisit peräänkuuluttanut
hän olisi peräänkuuluttanut
me olisimme peräänkuuluttaneet
te olisitte peräänkuuluttaneet
he olisivat peräänkuuluttaneet
passiivi: olisi peräänkuulutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi peräänkuuluttanut
sinä et olisi peräänkuuluttanut
hän ei olisi peräänkuuluttanut
me emme olisi peräänkuuluttaneet
te ette olisi peräänkuuluttaneet
he eivät olisi peräänkuuluttaneet
passiivi: ei olisi peräänkuulutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä peräänkuuluta
hän peräänkuuluttakoon
me peräänkuuluttakaamme
te peräänkuuluttakaa
he peräänkuuluttakoot
passiivi: peräänkuulutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä peräänkuuluta
hän älköön peräänkuuluttako
me älkäämme peräänkuuluttako
te älkää peräänkuuluttako
he älkööt peräänkuuluttako
passiivi: älköön peräänkuulutettako
Perfekti
hän olkoon peräänkuuluttanut
he olkoot peräänkuuluttaneet
passiivi: olkoon peräänkuulutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko peräänkuuluttanut
he älkööt olko peräänkuuluttaneet
passiivi: älköön olko peräänkuulutettu
Potentiaali
Preesens
minä peräänkuuluttanen
sinä peräänkuuluttanet
hän peräänkuuluttanee
me peräänkuuluttanemme
te peräänkuuluttanette
he peräänkuuluttanevat
passiivi: peräänkuulutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en peräänkuuluttane
sinä et peräänkuuluttane
hän ei peräänkuuluttane
me emme peräänkuuluttane
te ette peräänkuuluttane
he eivät peräänkuuluttane
passiivi: ei peräänkuulutettane
Perfekti
minä lienen peräänkuuluttanut
sinä lienet peräänkuuluttanut
hän lienee peräänkuuluttanut
me lienemme peräänkuuluttaneet
te lienette peräänkuuluttaneet
he lienevät peräänkuuluttaneet
passiivi: lienee peräänkuulutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene peräänkuuluttanut
sinä et liene peräänkuuluttanut
hän ei liene peräänkuuluttanut
me emme liene peräänkuuluttaneet
te ette liene peräänkuuluttaneet
he eivät liene peräänkuuluttaneet
passiivi: ei liene peräänkuulutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
peräänkuuluttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
peräänkuuluttava
Passiivin partisiippi (preesens)
peräänkuulutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
peräänkuuluttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
peräänkuulutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.