to be based on [with illative] (e.g. of a work of art)
Preesens (minä)perustun
Imperfekti (minä)perustuin
Verbin perustua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä perustun
sinä perustut
hän perustuu
me perustumme
te perustutte
he perustuvat
passiivi: perustutaan
Preesens (kielteinen)
minä en perustu
sinä et perustu
hän ei perustu
me emme perustu
te ette perustu
he eivät perustu
passiivi: ei perustuta
Imperfekti
minä perustuin
sinä perustuit
hän perustui
me perustuimme
te perustuitte
he perustuivat
passiivi: perustuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en perustunut
sinä et perustunut
hän ei perustunut
me emme perustuneet
te ette perustuneet
he eivät perustuneet
passiivi: ei perustuttu
Perfekti
minä olen perustunut
sinä olet perustunut
hän on perustunut
me olemme perustuneet
te olette perustuneet
he ovat perustuneet
passiivi: on perustuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole perustunut
sinä et ole perustunut
hän ei ole perustunut
me emme ole perustuneet
te ette ole perustuneet
he eivät ole perustuneet
passiivi: ei ole perustuttu
Pluskvamperfekti
minä olin perustunut
sinä olit perustunut
hän oli perustunut
me olimme perustuneet
te olitte perustuneet
he olivat perustuneet
passiivi: oli perustuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut perustunut
sinä et ollut perustunut
hän ei ollut perustunut
me emme olleet perustuneet
te ette olleet perustuneet
he eivät olleet perustuneet
passiivi: ei ollut perustuttu
Konditionaali
Preesens
minä perustuisin
sinä perustuisit
hän perustuisi
me perustuisimme
te perustuisitte
he perustuisivat
passiivi: perustuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en perustuisi
sinä et perustuisi
hän ei perustuisi
me emme perustuisi
te ette perustuisi
he eivät perustuisi
passiivi: ei perustuttaisi
Perfekti
minä olisin perustunut
sinä olisit perustunut
hän olisi perustunut
me olisimme perustuneet
te olisitte perustuneet
he olisivat perustuneet
passiivi: olisi perustuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi perustunut
sinä et olisi perustunut
hän ei olisi perustunut
me emme olisi perustuneet
te ette olisi perustuneet
he eivät olisi perustuneet
passiivi: ei olisi perustuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä perustu
hän perustukoon
me perustukaamme
te perustukaa
he perustukoot
passiivi: perustuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä perustu
hän älköön perustuko
me älkäämme perustuko
te älkää perustuko
he älkööt perustuko
passiivi: älköön perustuttako
Perfekti
hän olkoon perustunut
he olkoot perustuneet
passiivi: olkoon perustuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko perustunut
he älkööt olko perustuneet
passiivi: älköön olko perustuttu
Potentiaali
Preesens
minä perustunen
sinä perustunet
hän perustunee
me perustunemme
te perustunette
he perustunevat
passiivi: perustuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en perustune
sinä et perustune
hän ei perustune
me emme perustune
te ette perustune
he eivät perustune
passiivi: ei perustuttane
Perfekti
minä lienen perustunut
sinä lienet perustunut
hän lienee perustunut
me lienemme perustuneet
te lienette perustuneet
he lienevät perustuneet
passiivi: lienee perustuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene perustunut
sinä et liene perustunut
hän ei liene perustunut
me emme liene perustuneet
te ette liene perustuneet
he eivät liene perustuneet
passiivi: ei liene perustuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
perustua
Aktiivin partisiippi (preesens)
perustuva
Passiivin partisiippi (preesens)
perustuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
perustunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
perustuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.