to dance polska
Preesens (minä)polskaan
Imperfekti (minä)polskasin
Verbin polskata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä polskaan
sinä polskaat
hän polskaa
me polskaamme
te polskaatte
he polskaavat
passiivi: polskataan
Preesens (kielteinen)
minä en polskaa
sinä et polskaa
hän ei polskaa
me emme polskaa
te ette polskaa
he eivät polskaa
passiivi: ei polskata
Imperfekti
minä polskasin
sinä polskasit
hän polskasi
me polskasimme
te polskasitte
he polskasivat
passiivi: polskattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en polskannut
sinä et polskannut
hän ei polskannut
me emme polskanneet
te ette polskanneet
he eivät polskanneet
passiivi: ei polskattu
Perfekti
minä olen polskannut
sinä olet polskannut
hän on polskannut
me olemme polskanneet
te olette polskanneet
he ovat polskanneet
passiivi: on polskattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole polskannut
sinä et ole polskannut
hän ei ole polskannut
me emme ole polskanneet
te ette ole polskanneet
he eivät ole polskanneet
passiivi: ei ole polskattu
Pluskvamperfekti
minä olin polskannut
sinä olit polskannut
hän oli polskannut
me olimme polskanneet
te olitte polskanneet
he olivat polskanneet
passiivi: oli polskattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut polskannut
sinä et ollut polskannut
hän ei ollut polskannut
me emme olleet polskanneet
te ette olleet polskanneet
he eivät olleet polskanneet
passiivi: ei ollut polskattu
Konditionaali
Preesens
minä polskaisin
sinä polskaisit
hän polskaisi
me polskaisimme
te polskaisitte
he polskaisivat
passiivi: polskattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en polskaisi
sinä et polskaisi
hän ei polskaisi
me emme polskaisi
te ette polskaisi
he eivät polskaisi
passiivi: ei polskattaisi
Perfekti
minä olisin polskannut
sinä olisit polskannut
hän olisi polskannut
me olisimme polskanneet
te olisitte polskanneet
he olisivat polskanneet
passiivi: olisi polskattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi polskannut
sinä et olisi polskannut
hän ei olisi polskannut
me emme olisi polskanneet
te ette olisi polskanneet
he eivät olisi polskanneet
passiivi: ei olisi polskattu
Imperatiivi
Preesens
sinä polskaa
hän polskatkoon
me polskatkaamme
te polskatkaa
he polskatkoot
passiivi: polskattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä polskaa
hän älköön polskatko
me älkäämme polskatko
te älkää polskatko
he älkööt polskatko
passiivi: älköön polskattako
Perfekti
hän olkoon polskannut
he olkoot polskanneet
passiivi: olkoon polskattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko polskannut
he älkööt olko polskanneet
passiivi: älköön olko polskattu
Potentiaali
Preesens
minä polskannen
sinä polskannet
hän polskannee
me polskannemme
te polskannette
he polskannevat
passiivi: polskattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en polskanne
sinä et polskanne
hän ei polskanne
me emme polskanne
te ette polskanne
he eivät polskanne
passiivi: ei polskattane
Perfekti
minä lienen polskannut
sinä lienet polskannut
hän lienee polskannut
me lienemme polskanneet
te lienette polskanneet
he lienevät polskanneet
passiivi: lienee polskattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene polskannut
sinä et liene polskannut
hän ei liene polskannut
me emme liene polskanneet
te ette liene polskanneet
he eivät liene polskanneet
passiivi: ei liene polskattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
polskata
Aktiivin partisiippi (preesens)
polskaava
Passiivin partisiippi (preesens)
polskattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
polskannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
polskattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.