Verbin puhella taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

puhella
to chatter
Kotus 67/tulla
no gradation
Preesens (minä)puhelen
Imperfekti (minä)puhelin
Verbin puhella koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä puhelen
sinä puhelet
hän puhelee
me puhelemme
te puhelette
he puhelevat
passiivi: puhellaan

Preesens (kielteinen)

minä en puhele
sinä et puhele
hän ei puhele
me emme puhele
te ette puhele
he eivät puhele
passiivi: ei puhella

Imperfekti

minä puhelin
sinä puhelit
hän puheli
me puhelimme
te puhelitte
he puhelivat
passiivi: puheltiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en puhellut
sinä et puhellut
hän ei puhellut
me emme puhelleet
te ette puhelleet
he eivät puhelleet
passiivi: ei puheltu

Perfekti

minä olen puhellut
sinä olet puhellut
hän on puhellut
me olemme puhelleet
te olette puhelleet
he ovat puhelleet
passiivi: on puheltu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole puhellut
sinä et ole puhellut
hän ei ole puhellut
me emme ole puhelleet
te ette ole puhelleet
he eivät ole puhelleet
passiivi: ei ole puheltu

Pluskvamperfekti

minä olin puhellut
sinä olit puhellut
hän oli puhellut
me olimme puhelleet
te olitte puhelleet
he olivat puhelleet
passiivi: oli puheltu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut puhellut
sinä et ollut puhellut
hän ei ollut puhellut
me emme olleet puhelleet
te ette olleet puhelleet
he eivät olleet puhelleet
passiivi: ei ollut puheltu

Konditionaali

Preesens

minä puhelisin
sinä puhelisit
hän puhelisi
me puhelisimme
te puhelisitte
he puhelisivat
passiivi: puheltaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en puhelisi
sinä et puhelisi
hän ei puhelisi
me emme puhelisi
te ette puhelisi
he eivät puhelisi
passiivi: ei puheltaisi

Perfekti

minä olisin puhellut
sinä olisit puhellut
hän olisi puhellut
me olisimme puhelleet
te olisitte puhelleet
he olisivat puhelleet
passiivi: olisi puheltu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi puhellut
sinä et olisi puhellut
hän ei olisi puhellut
me emme olisi puhelleet
te ette olisi puhelleet
he eivät olisi puhelleet
passiivi: ei olisi puheltu

Imperatiivi

Preesens

sinä puhele
hän puhelkoon
me puhelkaamme
te puhelkaa
he puhelkoot
passiivi: puheltakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä puhele
hän älköön puhelko
me älkäämme puhelko
te älkää puhelko
he älkööt puhelko
passiivi: älköön puheltako

Perfekti

hän olkoon puhellut
he olkoot puhelleet
passiivi: olkoon puheltu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko puhellut
he älkööt olko puhelleet
passiivi: älköön olko puheltu

Potentiaali

Preesens

minä puhellen
sinä puhellet
hän puhellee
me puhellemme
te puhellette
he puhellevat
passiivi: puheltaneen

Preesens (kielteinen)

minä en puhelle
sinä et puhelle
hän ei puhelle
me emme puhelle
te ette puhelle
he eivät puhelle
passiivi: ei puheltane

Perfekti

minä lienen puhellut
sinä lienet puhellut
hän lienee puhellut
me lienemme puhelleet
te lienette puhelleet
he lienevät puhelleet
passiivi: lienee puheltu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene puhellut
sinä et liene puhellut
hän ei liene puhellut
me emme liene puhelleet
te ette liene puhelleet
he eivät liene puhelleet
passiivi: ei liene puheltu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

puhella

Aktiivin partisiippi (preesens)

puheleva

Passiivin partisiippi (preesens)

puheltava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

puhellut

Passiivin partisiippi (perfekti)

puheltu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.