to huff, blow
Preesens (minä)puhkun
Imperfekti (minä)puhkuin
Verbin puhkua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä puhkun
sinä puhkut
hän puhkuu
me puhkumme
te puhkutte
he puhkuvat
passiivi: puhkutaan
Preesens (kielteinen)
minä en puhku
sinä et puhku
hän ei puhku
me emme puhku
te ette puhku
he eivät puhku
passiivi: ei puhkuta
Imperfekti
minä puhkuin
sinä puhkuit
hän puhkui
me puhkuimme
te puhkuitte
he puhkuivat
passiivi: puhkuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en puhkunut
sinä et puhkunut
hän ei puhkunut
me emme puhkuneet
te ette puhkuneet
he eivät puhkuneet
passiivi: ei puhkuttu
Perfekti
minä olen puhkunut
sinä olet puhkunut
hän on puhkunut
me olemme puhkuneet
te olette puhkuneet
he ovat puhkuneet
passiivi: on puhkuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole puhkunut
sinä et ole puhkunut
hän ei ole puhkunut
me emme ole puhkuneet
te ette ole puhkuneet
he eivät ole puhkuneet
passiivi: ei ole puhkuttu
Pluskvamperfekti
minä olin puhkunut
sinä olit puhkunut
hän oli puhkunut
me olimme puhkuneet
te olitte puhkuneet
he olivat puhkuneet
passiivi: oli puhkuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut puhkunut
sinä et ollut puhkunut
hän ei ollut puhkunut
me emme olleet puhkuneet
te ette olleet puhkuneet
he eivät olleet puhkuneet
passiivi: ei ollut puhkuttu
Konditionaali
Preesens
minä puhkuisin
sinä puhkuisit
hän puhkuisi
me puhkuisimme
te puhkuisitte
he puhkuisivat
passiivi: puhkuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en puhkuisi
sinä et puhkuisi
hän ei puhkuisi
me emme puhkuisi
te ette puhkuisi
he eivät puhkuisi
passiivi: ei puhkuttaisi
Perfekti
minä olisin puhkunut
sinä olisit puhkunut
hän olisi puhkunut
me olisimme puhkuneet
te olisitte puhkuneet
he olisivat puhkuneet
passiivi: olisi puhkuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi puhkunut
sinä et olisi puhkunut
hän ei olisi puhkunut
me emme olisi puhkuneet
te ette olisi puhkuneet
he eivät olisi puhkuneet
passiivi: ei olisi puhkuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä puhku
hän puhkukoon
me puhkukaamme
te puhkukaa
he puhkukoot
passiivi: puhkuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä puhku
hän älköön puhkuko
me älkäämme puhkuko
te älkää puhkuko
he älkööt puhkuko
passiivi: älköön puhkuttako
Perfekti
hän olkoon puhkunut
he olkoot puhkuneet
passiivi: olkoon puhkuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko puhkunut
he älkööt olko puhkuneet
passiivi: älköön olko puhkuttu
Potentiaali
Preesens
minä puhkunen
sinä puhkunet
hän puhkunee
me puhkunemme
te puhkunette
he puhkunevat
passiivi: puhkuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en puhkune
sinä et puhkune
hän ei puhkune
me emme puhkune
te ette puhkune
he eivät puhkune
passiivi: ei puhkuttane
Perfekti
minä lienen puhkunut
sinä lienet puhkunut
hän lienee puhkunut
me lienemme puhkuneet
te lienette puhkuneet
he lienevät puhkuneet
passiivi: lienee puhkuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene puhkunut
sinä et liene puhkunut
hän ei liene puhkunut
me emme liene puhkuneet
te ette liene puhkuneet
he eivät liene puhkuneet
passiivi: ei liene puhkuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
puhkua
Aktiivin partisiippi (preesens)
puhkuva
Passiivin partisiippi (preesens)
puhkuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
puhkunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
puhkuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.